Hevosen oppimisesta 2: Vahviste = palkinto

Kolmen rivin tiivistelmä:

  • Jos haluat nopeita, hyviä tuloksia, keskity vahvisteisiin eli anna hevoselle jotain, mitä se haluaa palkinnoksi, kun se tekee oikein
  • Palkinnon pitää tulla heti, jotta hevonen oppisi sitä, mitä haluat
  • Hevonen päättää, mikä on sille palkinto

Mikä on vahviste?

Vahviste on mitä tahansa, mitä hevonen kokee miellyttäväksi. Painotin sanaa hevonen, koska hevoset ovat yksilöitä ja se, mikä yhdelle hevoselle on miellyttävää voi olla toiselle epämiellyttävää.

Vahviste eli palkinto on paras ystäväsi silloin, kun haluat, että hevonen toimii. Käytännössä palkinto voi olla monia eri asioita: paineen poisto tai keveneminen, toisten hevosten lähelle pääseminen, rapsutus, lepo, laukkaaminen, seisominen, ruoka, leikkiminen, puuhaaminen, oivaltaminen, työnteon loppuminen, työnteon aloittaminen, ohjista myötääminen, pohjeavun lopettaminen jne. jne. Hevosten kanssa käytämme usein paineen poistoa, ruokaa ja rapsutuksia palkintona.

Ihmisen huomio, kehuminen, taputtaminen tai niiden yhdistelmä on harvoin hevoselle palkinto. Hevonen voi kyllä nopeasti oppia, että kehu tarkoittaa käyntitaukoa, huomio heinäannosta tai taputtaminen pitkiä ohjia, mutta pelkkä kehu ilman varsinaista palkintoa ei toimi koulutuksessa kovin hyvin.

Opeta hevonen haluamaan samaa kuin sinä

Kun hevonen liikkuu pohjeavusta eteen, lopeta apu ja anna hevosen olla rauhassa.
Kun hevonen pysähtyy pyynnöstä, myötää ohjalla.
Kun hevonen hyppää, varmista, että paine kevenee varsinkin silloin, kun hevonen on esteen yläpuolella. Jos haluat hevosen, joka itse haluaa hypätä, yhdistä paineen poisto ja esimerkiksi ruokapalkinto (joudut ajoittamaan ruokapalkinnon äänimerkillä ja opettamaan hevoselle miten sen kuuluu toimia, että se saa palkintonsa, mutta saat vastapainona hevosen, joka itse haluaa ylittää esteitä.)

Esimerkki palkinnon toimivuudesta on se rankaisutekstin shetlanninponi, joka löysi tiensä toiselle puolelle aitaa. Jos ruoho oli vihreämpää aidan toisella puolella, poni sai aidan alta menemisestä palkinnon. Aidan alta meneminen vahvistuu. Vaikka ponin omistaja yrittäisi aitaa parantamalla (kirjoitan myöhemmin käytöksen estämisestä) pitää ponin omassa tarhassaan, se ei välttämättä onnistu kovin hyvin. Palkinto oli tarpeeksi hyvä vahvistamaan aidan ali menemistä.

Vahvisteilla pukkikoneeksi!

Samoin epämukavaksi koetun asian poistuminen on hevoselle palkinto ja mitä epämukavampi asia, sitä suurempi palkinto sen poistuminen on. Jos hevosella on epäsopiva satula, ratsastaja voi tuntua selässä ikävältä. Jos ratsastaja sitten ihan muista syistä tippuu hevosen selästä, epämukava tunne poistuu. Jos palkinto on tarpeeksi hyvä, hevonen voi oppia haluamaan ratsastajan alas selästään ja sitten loikkimaan yhä enemmän.

Tässä esimerkissä käy ilmi myös, että vaikka ratsastajan selästä tippumiseen sisältyy hevosen kannalta aina rankaisu, sillä yleensä ratsastaja ennen tippumistaan  takertuu kiinni hevoseen, sitten menettää tasapainonsa ja usein vielä yrittää pitää ohjista kiinni eli vetää hevosta suusta. Jos pelkkä oikea-aikainen rankaisu toimisi, yksikään hevonen ei pukittelisi ratsastajaa alas enemmän kuin kerran.

Kuten rankaisukin, vahvisteen pitää tulla sillä hetkellä, kun hevonen tekee oikein. Muuten hevonen oppii jotain aivan muuta kuin piti tai sen pitää ketjuttaa (tulossa seuraavassa blogissa), jotta se yhdistäisi vahvisteen siihen, mitä ratsastaja halusi. Se on hidasta.

Hevonen oppii nopeasti

Hevonen oppii nopeasti ja muistaa hyvin. Siksi sitä voi kouluttaa monella eri tavalla ja kunhan hevosella on mahdollisuus, se kyllä oppii. Tästä loimitustutkimuksesta käy ilmi, miten vähillä toistoilla hevoset oppivat.

Tehokas vahvisteiden käyttö tekee hevosten kouluttamisesta hämmästyttävän nopeaa ja tehokasta. Saman huomasi Rajavartiolaitoksen koirankouluttajat muuttaessaan koulutustapaansa palkintoperusteiseksi. Rajan koiria koulutetaan tätänykyä puhtaasti palkitsemalla ja tulokset ovat nopeampia, parempia ja sekä koirat että kouluttajat voivat paremmin.

Kirjoitin vahvisteista jo aiemmin hieman enemmän. Voit myös lukea käytännön esimerkkejä oppimisesta Sanni Bachmannin sivuilta.

cropped-bannerii.jpg
Toisten hevosten kanssa juokseminen on hevosille usein palkitsevaa.

Hevosen oppimisesta 1: Rankaisu

Kolmen rivin tiivistelmä:

  • Jos tiedät, miten hevonen oppii, pystyt myös ratkomaan ongelmia
  • Rankaisun pitää tulla heti, jotta hevonen oppisi sitä, mitä haluat
  • Rankaisemalla voit saada hevosen pelkäämään, ja se on turvallisuusongelma

Mikä on rankaisu?

Rankaisu on mitä tahansa, minkä hevonen kokee epämiellyttäväksi.

Hevonen oppii koko elämänsä ajan.
Hevonen, joka on aina tullut tarhasta portille nähtyään ihmisen voi oppia pysymään kauempana, jos kiinni antaminen on sille ikävää.
Hevonen, joka on aina nostanut etujalkojaan hyvin kengityksessä voi yhtenä päivänä käyttäytyä toisin, jos sillä on kipua vastakkaisessa etujalassa.
Hevonen, joka on vuosien ajan aina hypännyt esteitä, voi oppia olemaan hyppäämättä, jos hyppäämisestä seuraa rankaisu (oppimismielessä rankaisu, oli se ihmisen tahallaan tekemä tai tahaton).

Miksi oppimisen tunteminen auttaa sinua?

Jos olet hevosten kanssa tekemisissä joudut aiemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa hevonen ei niin sanotusti ”toimi”. Silloin oppimisen tunteminen antaa sinulle työkalut korjata ongelma ilman, että täytyy turvautua kikkailuun. Mitä paremmin osaat sanoa, mistä ongelma johtuu, sitä helpommin korjaat sitä.
Vaikkei ongelmia olisikaan, ratsastaminen sujuu paremmin kun tiedät, miten hevoselle opetetaan uusia asioita. Pystyt myös opettamaan muita paremmin jos osaat selittää, miksi jokin asia toimii.

Esimerkkejä rankaisuista

Rankaisu voi tässä este-esimerkissä olla esimerkiksi sopimaton satula, joka painaa hypyssä; ratsastajan käsi, joka jää kiinni hevosen suuhun esteen päällä; lihasvaiva selässä, joka tuntuu ikävänä juuri ponnistuksessa tai alkava nivelrikko etujaloissa, joka tuottaa kipua alastulossa. Mikään näistä ei ole tahallisia mutta kaikki ovat hevoselle rankaisuja ja rankaisu vähentää toimintaa = hevonen oppii välttämään esteen ylittämistä.

Hyvä esimerkki oikea-aikaisesta ja hyvin toimivasta rankaisusta on sähköaita. Kun hevonen koskee aitaan, se saa sähköiskun sekunnin sisällä. Yleensä hevonen oppii nopeasti pysymään irti aidasta.

Miksi rankaisu toimii koulutuksessa huonosti?

Rankaisun pitää tulla heti, jotta hevonen oppisi, mitä sinä haluat sen oppivan. Jos yrität käyttää rankaisuja tietoisesti, se on usein kovin hankalaa: meilläkin on reaktioaika ja jos siihen asiaan, mistä haluat rankaista, liittyy vaikkapa tasapainosi hetkittäinen menetys, olet jo aivan liian myöhässä. Silloin rankaisu ei toimi ja on parempi olla rankaisematta.

Miksi on usein parempi olla rankaisematta?

Jatkan sähköaitaesimerkkiä: Jos shetlanninponi laiduntaa itsensä sähkölangan ali niin, että lanka osuu ensin paksuun, eristävään otsatukkaan, sitten harjaan ja itse sähköisku tulee vasta selässä, se ei opi pysymään aidasta kaukana. Yleensä se oppii vain tulemaan langan alta yhä lujempaa. Ajoitus on väärä, vaikka rankaisu itsessään on sama.

Jos hevonen ei ajoitusongelmasta johtuen pysty oppimaan nopeasti, mistä rankaisu tulee, se voi kyllä oppia jännittymään ja pelkäämään tilannetta, jossa sitä rankaistaan. Jännittynyt hevonen voi käyttäytyä arvaamattomasti ja on ratsastajalle turvallisuusriski. Se voi rynnätä, nousta pystyyn, pukitella tai olla reagoimatta apuihin. Siksi kannattaa miettiä, miten hevosen saa koulutettua niin, että rankaisuja tarvitaan mahdollisimman vähän.

Jollei kannata rankaista, mitä sitten teen?

Seuraavaksi kirjoitan vahvisteista. Vahviste on mikä tahansa, mikä vahvistaa käytöstä. Oli asia mikä vaan, kannattaa miettiä miten saat sitä vahvaksi. Vahvisteilla. Esimerkiksi esteiden kohdalla kannattaa miettiä, millä saat hevosen haluamaan esteelle, haluamaan esteen ylittämistä ja haluamaan seuraavalle esteelle.

2009_03_20_5217
Kuvituskuva. Miksi valitsin tämän kuvan?

Vastaus tähän blogikirjoitukseen liittyvän kuvan valintaan!
Kirjoitin rankaisuista, tahallisista ja tahattomista ja siitä, että hevosen kannalta on ihan sama, rankaiseeko ihminen tahallaan tai tahattomasti. Hevonen voi silti oppia välttämään rankaisuun liittyviä asioita.
Kuvan valitsin siksi, että siinä oli hyvä esimerkki väärin käytettyjen varusteiden aiheuttamasta tahattomasta rankaisusta. Kuvassa on nk. Uxeter Kimblewick-kuolain, johon kuuluu leuan alta kulkeva ketju. Kun ratsastaja ottaa ohjat tuntumalle, ketju kiristyy hevosen alaleuan ympärille. Siksi olisi hyvä, että kanki- tai muun ketjullisen kuolaimen ohja olisi tuntumalla vain silloin, kun sitä käytetään ja muuten siinä olisi hieman löysää. Kokeile laittamalla kuolain ja ketju oman jalkateräsi ympärille, miten pieni paine ohjassa tuntuu jo suurelta hevosen leuan ympärillä.
vastaus_rankaisu
Kun käytössä on tällainen kuolain (tavallinen kankikuolain tai muu ketjullinen kuolain) sen kanssa ei pidä käyttää alaturpahihnaa, koska ketjun ja alaturpiksen paikka on leuan alla sama. Lähikuvassa näkyy syy, miksi valitsin juuri tämän kuvan: kun ohja kiristyy, koukku, jossa ketju on kiinni painaa hevosen poskeen (näkyy kuvassa ryppyinä nuolten välillä). Mikä se on? Tahaton rankaisu, mutta oppimisen kannalta rankaisu kuitenkin.
Tällainen mitättömän pieneltä tuntuva varusteisiin liittyvä asia voi saada hevosen oppimaan aivan vääriä asioita. Jos ohjasote aiheuttaa kipua, hevonen pyrkii välttämään sitä. Se voi yrittää saada ohjia löysemmälle heiluttamalla päätään, avaamalla suutaan tai se voi yleisesti kiihtyä ja tuntua hallitsemattomalta. Se voi oppia välttämään suitsien laittamista ja sitten jo tarhasta kiinni antamista (kirjoitan tekstiä ketjuttamisesta blogiin heti vahvistetekstin jälkeen). Koska kipu aiheuttaa stressiä hevonen voi reagoida kaikkiin ympäristön tapahtumiin suuremmin ja suuremmin.
Jokainen hevosen kehossaan tuntema paine vie sen huomiota pois ratsastajan avuista. Tarkista joka kerta, että varusteet sopivat eivätkä paina mistään.
Kuvat eivät ole Suomesta.