Voisiko vieroittaa myöhemmin?

Työssäni hevostenkouluttajana tapaan usein hevosia, joilla on eroahdistusta muista hevosista. Ne eivät halua olla yksin tallissa eikä tarhassakaan, maastoon yksin lähteminen on tuskaa ja lastaamisen jälkeen hevonen ei seiso rauhassa trailerissa vaan liikkuu levottomasti. Mistä tämä voi johtua?

Hevonen on laumaeläin, eikä sitä ominaisuuttaa saa jalostettua siitä pois. Sosiaalinen vuorovaikutus on hevoselle olennainen käyttäytymistarve, joka patoutuu jos sitä estetään. Jos hevonen on vaikka ollut yksittäiskarsinassa ja yksittäistarhauksessa vuosia ja pääsee sitten muiden hevosten seuraan laitumelle, se voi joksikin aikaa (tai pysyvästi) olla aivan liioitellun kiintynyt hevosystäviinsä.

Se on aivan normaalia ja syy siihen on edellisissä pitotavoissa, ei hevosten yhteen laitossa tai laitumessa. Ratkaisu on – kuten usein hevosten kanssa – järjestelmällinen, asteittainen siedättäminen ja positiivisten kokemusten lisääminen yksinoloon ihmisen kanssa. Useimmiten hevonen lopulta uskoo, ettei ystävät häviä – muttei aina.

Elinolosuhteilla ja varhaisista kokemuksista on kuitenkin tutkitusti paljon vaikutusta siihen, miten aikuinen eläin palautuu kokemastaan stressistä. Uskon, että vieroitukseen liittyy kiinteästi myös se, miten hevonen aikuisena suhtautuu yksinoloon ja miten paljon siihen voi vaikuttaa koulutuksella.

Hevoselle tulisi ensisijaisesti luoda perusturvallinen olo, johon liittyy kiinteästi emon hoiva ja muiden hevosten luoma turvallinen kasvuympäristö. Varsaa ei kannata yrittää opettaa olemaan yksin altistamalla sitä yksinololle varhain: Sillä pääsee usein ojasta allikkoon ja voi luoda pohjan tulevaisuuden eroahdistukselle. Varsasta eroon joutuminen stressaa myös emää.

Päinvastoin: Varmistamalla, että varsa saa olla emän seurassa riittävän pitkään, sille ei aiheuteta turhaa stressiä eikä pelkoehdollistumista yksinoloon liittyen. En tarkoita, että kaikille hevosille on käynyt näin, mutta joillekin todennäköisesti on. Varsalle yksin jääminen on kauhistus.

Toki on hyvä totuttaa varsakin siihen, että emä on vaikkapa aidan takana. Ensin vähän aikaa, sitten hieman pitempiä aikoja. Tätäkään ei tosin kannata tehdä varsan ollessa aivan pieni vaan vasta silloin, kun se muutenkin jää toisten hevosten seuraan hieman minuuttia pitemmäksi aikaa.

Toisin kuin esimerkiksi koirilla tai kissoilla, hevosilla ei tunnu olevan yhtä tarkkaa sosialistumiskautta, jolloin ne tottuisivat hyvin nopeasti uusiin asioihin ja tämän jälkeen todella hitaasti. Hevoset tottuvat nopeasti vanhempanakin, joten vieroittamiseen ei ole siitäkään syystä aihetta.

Milloin sitten vieroitetaan?

Ennen nykyisiä rehuja tammat laihtuivat usein laidunkauden jälkeen, jos niillä oli varsa vierellään. Uskon, että siitä osittain johtuu monen maan tapa vieroittaa varsa heti, kun se jää henkiin. Joissain maissa vieroitusta tehdään 4-6 kk ikäselle varsalle, mutta jos katsomme hevosen luontaista käyttäytymistä – sitä, mitä on jokaisen hevosen dna:han kirjattu ja joka pysyy kesyhevosissammekin melko samanlaisena – tämä on aivan liian aikaista. Luonnossa varsa olisi synnyinlaumassaan vähintään 1-3-vuotiaaksi, vaikka se vieroittuisi emän maidosta aikaisintaan 8-9 kk iässä ja yleensä noin kuukautta ennen seuraavan varsan syntymää. Jollei emä ole uudelleen tiineenä, varsa jatkaisi imemistä pidempään.

Entä se orivarsa, joka astuu emänsä?

Tokihan näitä sattuu, ei ole tarkoitus vähätellä mahdollista vahinkoastumista. Jos emä on uudelleen tiineenä, ongelmaa ei ole. Myöskään kaikki orivarsan kiipeily emän selässä ei ole astumista. Orivarsojenkin kuuluu harjoitella kaikenlaista käytöstä ja tekevätkin sitä. Mutta koska vaakakupissa on varsan koko loppuelämä ja se, miten se pystyy pysymään toimintakykyisenä eri tilanteissa, ottaisin kuitenkin sen riskin. Ainahan sen emän voi ultrata ja tarkistaa, ettei vahinkoa ole tapahtunut.

Miten sitten vieroitetaan?

Oma suositukseni: Jos varsa jää itselle ja on tamma tai jo ruunattu orivarsa, ei tarvitse vieroittaa lainkaan. Totuttaa asteittain kauempana emästä olemiseen kyllä, mutta kokonaan vieroittamiseen ei välttämättä ole syytä. Iällä on kuitenkin aivan valtava väli: 5-kuisena vieroitetulla varsalla on sekä heikommat fyysiset että henkiset valmiudet voida hyvin kuin vaikkapa 10-kuisena vieroitettu varsa.

Vieroitusta on tutkittu jonkun verran, sillä se on aina varsalle stressi ja altistaa mm. vatsahaavalle. Vähiten stressiä näyttävät kokevan sellaiset varsat ja tammat, joiden annettiin totutella asteittain eri puolille aitaa olemiseen ennen varsan vieroittamista. Vieroitetut varsat taas voivat paremmin ryhmässä, jossa on myös aikuisia hevosia.

Vinkkinä siis:

  • Mieti, onko vieroittaminen tarpeen lainkaan
  • Jos on, voisiko vieroittaa lähempänä vuoden ikää kuin 5-6-kuisena
  • Asteittainen vieroitus on parempi kuin äkillinen
  • Jos varsa myydään ja muuttaa, voisiko emä lähteä mukaan joksikin aikaa

Lähteet:

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0306453018303275 cropped-cropped-minnabanner.jpg

Tietopohja kuntoon! Sipoon luennot.

Tervetuloa Tietopohja kuntoon -luennoille keskiviikko-iltaisin ja sunnuntai-iltapäivisin Pohjois-Sipoossa!

Aika 18-20 (ke) ja 16-18 (su) ja hinta 20 e/kerta.
Ilmoittaudu tekstiviestillä 050-520 3598 tai sähköpostilla mitallberg@gmail.com – Ilmoita nimesi, puhelinnumerosi (tekstiviesti-ilmoittautumisissa ei tarvitse) ja luennon päivämäärä.

Su 3.11.2019 klo 16-18: Ongelmakäytöksen anatomia: Miksi ongelmia tulee ja miten niitä korjataan. Moni ongelma johtuu hevosen luontaisesta käyttäytymisestä, eikä ihmisestä lainkaan. Emme voi muuttaa hevosta eläinlajina, mutta ennakoimalla ja korjaamalla jo syntyneet ongelmat pääsemme todella pitkälle yhteistyössä hevosen kanssa.

Ke 6.11.2019 klo 18-20: Hevosen kouluttaminen 1: Miten hevonen oppii ja miten sitä kannattaa kouluttaa (esimerkkinä lastaus ja kuljettaminen). Lastaus on yksi yleinen ongelma, ja juuri siksi siihen kannattaa perehtyä ja ennakoida mahdollisimman paljon. Kun rakentaa lastauksesta hevosen lempitehtävän, on jo pitkällä. Käymme läpi vahvisteet ja rankaisut, kouluttamisen periaatteet ja yleistäminen.

Su 10.11.2019 klo 16-18: Hevosen käyttäytyminen: Millainen eläin hevonen on ja miten se vaikuttaa hevosharrastukseen. Hevonen on laiduntava laumaeläin, joka on evoluution aikana ollut monen pedon saaliina. Vaikka tästä ei ole enää vaaraa, hevosen käyttäytyminen on yhä samanlaista. Mitkä ominaisuudet periytyvät voimakkaasti ja miten voimme ottaa hevosen luontaisen käyttäytymisen huomioon kaikessa toiminnassamme?

Ke 13.11.2019 klo 18-20: Hevosen kouluttaminen 2: Nuorten hevosten eskari ja ratsastajaan totutus, luottamuksen rakentaminen. Tilallamme on joitain ratsastamattomia hevosia, joille talven aikana opetetaan ratsuhevosen alkeet. Varusteisiin ja ratsastajaan totuttamista, eteenpäin meneminen, kääntyminen ja pysähtyminen sekä sitä, miten suhtaudutaan selässä keikkuvaan ja tasapainonsa menettäneeseen ratsastajaankin pelkäämättä. Alustava ohjastuntuman opettaminen.

Ke 27.11.2019 klo 18-20: Katsotaan hevosia -videoilta: Katsellaan yhdessä hevosia sekä ratsastettuna että vapaana videolta. Keskustellaan mm. siitä, miltä näyttää rento hevonen, kipeä hevonen, sulkeutunut hevonen ja hyvinvoiva hevonen. Millainen on oikea kokoaminen ja mistä sen tunnistaa? Miltä ”hyvä ratsastus” ja ”hyvä koulutus” näyttää?

Su 5.1.2020 klo 16-18: Hevosen eleet ja ilmeet: Tunnista hyvinvoiva hevonen ja hyvinvointiongelmat, kuten pelko ja kipu. Mitä on tutkittu ja mitä tutkimuksissa on todettu? Kuvia ja videopätkiä sekä hyvinvoivista että kipeistä hevosista.

Ke 8.1.2019: Varsan kesyttäminen ja alkeisopetus: Kohta on jo uusien varsojen aika. Miten kesytät varsan, mitä emälle kannattaa etukäteen kouluttta ja miten opetat varsalle perusteet, kuten riimun pukeminen, taluttaminen, jalkojen nostaminen ja piikitettävänä oleminen.

Su 19.1.2020 klo 16-18: Onnistu hevosen kanssa! Miten saat hevosen ja itsesi innostumaan harjoittelusta ja rakennat hevoselle (ja itsellesi!) sinnikkyyttä ja resilienssiä. Voisiko sinunkin hevosesi tulla laukassa luoksesi laitumelta ja höristä, kun aloitat työskentelyn?

Su 2.2.2020 klo 16-18: Eläinlääkärin suosikkipotilaaksi: Näin valmistelet hevosesi eläinlääkärin tutkimuksiin ja koulutat siitä helpommin hoidettavan. Paikallaan oleminen, piikitys, suun ja silmien tutkiminen jne. on helpompaa, kun hevonen tietää mistä on kyse ja että tilanne on sille turvallinen.

ongelmak_dia

Jokahevosen rohkeuskoulu 26.10.2019

Paikka: Millcreek Ranch, Pyhtää
Aika: la 26.10.2019 klo 11-14
Hinta: 30 e sis. alv
Ilmot: Viestillä Ursula Turtiainen p. 040-556 1159 tai
millcreek1989@gmail.com (mailiosoite voi näkyä joissain selaimissa väliviivan kera, mutta jätä se pois)

Voiko jokaisesta hevosesta saada rohkeammin ja luottavaisemmin uusiin asioihin suhtautuvan? Kyllä voi! Jokaisella hevosella on synnynnäisiä ominaisuuksia ja opittuja kokemuksia, joita täytyy ottaa huomioon kouluttamisessa, mutta jokainen hevonen pystyy järjestelmällisen kouluttamisen avulla muuttamaan suhtautumistaan ympäristöön ja sen tapahtumiin.

Kolmen tunnin luennolla/käytännöllä käymme läpi mm. näitä aiheita:

Synnynnäistä, opittua vai molempia? Tunteet, kokemukset ja pitkäkestoinen mieliala
Kouluta hevosesta optimistia!
Mikä on resilienssi, sinnikkyys, selviytymisstrategia ja miten niitä opetetaan?
Käytännön koulutussovellukset: Ohittaminen, lähestyminen, pysähtyminen ja muut
Siedättäminen ja myönteisen tunnetilan ehdollistaminen

Tämän koulutuspäivän pystyt tilaamaan myös omalle tallillesi 30 e/osallistuja + matkakulut 52 snt/km.

IMG_5400