Hyvä pihatto = vähemmän säikky ja sairas hevonen?

Hevosia on pidetty pilttuissa ja karsinoissa vuosituhansien ajan. Nykyään nopeasti yleistyvä pihatto on kuitenkin hevoselle lajityypillisesti sopivampi ja hyvässä pihatossa hevonen voi todennäköisesti sekä henkisesti että fyysisesti paremmin kuin hyvässä karsina- tai pilttuutallissa.

Ruotsin hevosalan oppilaitoksissa pihattoprojekti

Ruotsissa toteutettiin vuonna 2012-2014 HNS:n eli vapaamuotoisesti suomennettuna ”hevoselinkeinon kansallisen säätiön” rahoittama pihattotutkimus. Sekä Flyingen, Wångenin että Strömsholmin kansallisissa hevosalan oppilaitoksissa toteutettiin ns. ”aktiivitalli” eli käytännössä pihatto, jossa ruokinta on automatisoitu.

 

Ruotsalaisessa Hippson-lehdessä haastatellaan hankkeesta tietävä, Flyingen ja Strömsholmin tutkimuksesta ja kehityksestä vastaavaa Karin Morgania. Yksi tärkeä syy pihattotalliprojekteille on tarve kehittää tapoja pitää hevosten kanssa työskentelevät ihmiset fyyisesti kunnossa: 55-75% ratsastuksenopettajista on Morganin mukaan työperäisiä kulumia eikä tämä ole kestävä tilanne. Myös hevosharrastajien ja -ammattilaisten turvallisuutta lisää se, että pihatossa elävät hevoset tuntuvat olevan vähemmän säikkyjä.

Tästä hankkeesta ja muista tutkimuksista on käynyt ilmi paljon asioita, joista muutama suomeksi tässä:

– Nuorista hevosista tulee helpommin koulutettavia ja ratsutettavia, kun ne asuvat pihatossa

–  Hevosten stressitaso laskee, kun ne pääsevät liikkumaan halutessaan

– Pihattohevosilla on vähemmän stereotyyppistä käyttäytymistä kuin tallissa pidettävillä hevosilla

– Jotta loukkaantumisriski olisi mahdollisimman pieni, hevosryhmän tulee olla mahdollisimman vakaa. Kun uusi hevonen tulee ryhmään kestää noin viikko, että rauha palaa.

– Hevosilla pitää olla vähintään 100-150 neliömetriä tilaa/hevonen. 300 neliöllä/hevonen ei käytännössä esiinny aggressiivista käytöstä lainkaan.

– Strömsholmin pihaton käyttökustannukset ovat noin kolmanneksen tallinpidon vastaavista ja hevoset liikkuvat 40 minuuttia kävelykoneessa vastaavan määärän vuorokaudessa

– Hevosten terveydentila on parantunut pihatossa, varsinkin ähkyjen osalta (Minnan kommentti: tätä on oma mutuni sanonut jo vuosia, meidänkin pihattohevoset ovat olleet erittäin ähkyttömiä siihen nähden, mitä tilastot muuten sanovat ähkyoireiden yleisyydestä.)

– Ratsastuksenopettajien mukaan pihatossa elävät hevoset ovat vähemmän säikkyjä, vaikkei toteutetussa ”sateenvarjotestissä”, jossa sateenvarjo laskettiin alas katosta, nähtykään eroja

– Negatiivisina puolina hevosten karva oli vähemmän hienossa kunnossa kuin tallissa ja niitä pitää vuolla tai kengittää tallihevosia useammin. Ne olivat myös hieman helpommin lihovia kuin tallissa pidettävät hevoset.

Karin Morganin mukaan noin 9 hevosta 10:sta sopeutuu pihattoon muitta mutkitta, 10% tarvitsevat jonkinlaisia erityisjärjestelyjä.

Millainen on hyvä pihatto?

Tästä eteenpäin ajatukset ovat omiani, eivät Karin Morganin. Olen pitänyt hevosia pihatossa 2000-luvun alusta lähtien ja sitä ennen seurannut läheltä kymmeniä karsinatalleja. Kun otin omat hevoset kotiin, nekin asuivat ensimmäisen vuoden karsinoissa yöt.

Noin viidentoista pihattovuoden kokemuksen perusteella voin todellakin sanoa, että hevosten terveys on ollut erinomainen. Ulkomuistini mukaan hevosillamme on ollut muutamia (alle 4) haavoja, jotka ovat tarvinneet eläinlääkärin hoitoa, yksi lievä jännerevähdys ja kaksi ähkyepäilyä, jossa hevonen oli hieman vaisu, eläinlääkäri kävi antamassa kipulääkettä ja hevonen parani ilman muuta hoitoa.

Hyvä pihatto kannustaa liikkumaan

Hevonen on laiduntava ja vaeltava eläin ja on selvää, että se voi paremmin kun sillä on tilaa ympärillään ja se pystyy liikkumaan halutessaan. Tämä ei tarkoita, että pihatto itsessään liikuttaisi hevosta, ellei siitä tehdä sellaista: ainakin tammalauma ei meillä liiku kovinkaan paljon, ellei niitä kannusteta siihen erilaisin keinoin. Lähinnä pihattohallin, ruokintapisteiden ja juomapisteen sijoittelulla voi lisätä hevosten liikkumista paljonkin.

Tämä on monelle hevosenomistajalle yksi tärkeimpiä syitä etsiä hevoselleen pihattopaikka: ei ole pakko käydä sitä hevosta liikuttamassa ihan joka päivä, ellei halua tai ehdi.

Hyvässä pihatossa on sopuisa ryhmä

Luonnossa hevoset elävät pienehköissä perhelaumoissa ja olen itsekin tullut siihen tulokseen, että sopiva hevosryhmä pihatossa on 4-5 hevosta. Jos tilaa on paljon ja hevoset pystyvät muodostamaan pienryhmiä saman pihattotarhan sisällä, se toiminee, mutta yleensä tähän ei ole aivan mahdollisuutta. On siis mielestäni paljon parempi jakaa 20 hevosta neljään ryhmään aidalla ja väliseinillä kuin yrittää pitää monia kymmeniä hevosia yhdessä.

Hevosilla on ystäviä, kuten meillä ihmisilläkin. Suurin osa hevosista tulevat toimeen hyvin, kunhan resursseista (ruoka, tila, vesi, makuupaikka jne.) ei ole pulaa. Pieni osa hevosista eivät vain totuttamisen jälkeenkään viihdy yhdessä ja silloin on parempi laittaa ne eri ryhmiin. Ota kuitenkin huomioon, että uuden hevosen kotiutuminen voi kestää useita kuukausia ja uuden hevosen ryhmään pääseminen kestää aina vähintään viikkoja.

Hyvässä pihatossa hevonen ei opi vääriä asioita

Tämä kohta liittyy sekä tallityöntekijöiden ja tallinpitäjien terveyteen että hevosten oppimiseen. Hevonen on nopea oppimaan ja muistaa hyvin. Se siis oppii myös helposti hankalasti käyttäytyväksi, jos sen elinympäristö altistaa sille, eikä sitä ole pakko käsitellä aivan joka päivä jotta se muistaisi, miten kuljetaan talutettuna.

Jos taas esimerkiksi nuori, aktiivinen hevonen seisoo paikallaan karsinassa 14 tuntia ja tallinpitäjä vie sen sitten tarhaan, jo tämä voi olla ongelman alku. Hevoselle liikkuminen on olennainen käyttäytymistarve, joka patoutuu, jos sitä estetään. Hevonen, joka menee joka päivä tarhaan kahdella jalalla eikä neljällä, saa helposti sekä hankalan hevosen maineen että voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa tallityöntekijälle sairasloman.

Mitä jos meillä on jo karsinatalli?

En ole täällä saarnaamassa, että kaikkien hevosten pitäisi päästä huomenna hyvään pihattoon. (Painotan sitä hyvä-sanaa siksi, että aika usein keskustelussa verrataan joko hyvää pihattoa ja huonoa tallia tai toisin päin. Jos kerran verrataan, pitää verrata hyviä keskenään.) Tietenkään se ei ole mahdollista. Mutta ihan vain siltä varalta, että joku on vielä vanhasta tottumuksesta esimerkiksi suunnittelemassa uutta karsinatallia, on mielestäni hyvä puhua asiasta. Tai jos joku on suunnittelemassa vaikka 100 hevosyksilön pihattoa niin on ihan kiva, jos sen saa rakennettua niin, etteivät kaikki hevoset ole yhdessä ryhmässä.

Yksilötasolla pienetkin muutokset ovat muutoksia parempaan ja ne voivat parantaa hevosen elämää valtavasti. Jos hevonen tarhaa yksin, kysele, saisiko se tarhakaverin. Jos pelkäät potkuja, ajoita yhteenlaitto siihen, kun voit ottaa hevosilta takakengät viikoksi pois. Jos hevosten karsinoiden väliseinät on umpinaiset, sahaa niihin edes kurkistusaukot (vain, jos kyseessä on omistamasi seinät). Jos ruokit hevosia kolme kertaa päivässä, ruoki niitä neljä kertaa. Kaikki se on hyvinvointia parantavaa.