Puhutaanko opitusta avuttomuudesta?

Sadepäivänä lueskelin Maastakäsin työskentely hevosten kanssa -facebookryhmässä (linkki) keskustelua opitusta avuttomuudesta. Vastailinkin siihen, mutta koska keskustelu oli kovinkin rönsyilevää ajattelin vielä lyhyesti kirjoittaa ajatuksiani tänne.

Opitun avuttomuuden (learned helplessness) käsite luotiin 1960-luvulla, kun tutkija Solomon ryhmineen antoivat koirille sähkösokkeja laboratorio-olosuhteissa. Tutkijoiden harmiksi koirat eivät sitten enää toimineet, kuten niiden haluttiin jatkokoetta varten toimivan, vaan passivoituivat. Tätä ilmiötä Seligman ja Maier lähtivät selvittämään. He havaitsivat, että jolleivät koirat päässeet kipua pakoon painamalla vipua, kuten toinen ryhmä koiria pääsi, ne passivoituivat ja lakkasivat yrittämästä pakoa. Teoria oli, että koirat oppivat avuttomiksi.

Kun opittua avuttomuutta tutkittiin ihmisillä, havaittiin että siihen liittyy monia ihmisten masennuksessa nähtäviä oireita, kuten kiinnostuksen vähenemistä, laihtumista, uniongelmia, liikkuvuuden ongelmia, uupumusta, arvottomuuden tunnetta ja keskittymis- tai päätköksentekovaikeuksia.

Termi on jo vakiintunut sen lähes 60 vuoden olemassaolon ajan ja siihen liittyvää tutkimusta julkaistaan edelleen. Opittu avuttomuus ei siis ole käsitteenä vanhentunut. Se, mikä on muuttunut on käsitys siitä, että passiivisuuteen vaipuminen olisi opittua.

Nykykäsityksen mukaan (linkki Maierin ja Seligmanin vuonna 2017 julkaistuun artikkeliin) passiivisuus on alkukantainen reaktio pitkittyneeseen epämiellyttävään tilanteeseen. Olennainen asia, jotta eläin (ml. ihmiseläin) oppisi aktiivisesti toimimaan välttääkseen epämiellyttävän asian, on hallinnan tunne ja vaikutusmahdollisuus.

”Opittu avuttomuus” on kuitenkin ehtinyt tulla 60 vuodessa sen verran vakiintuneeksi, että termi itsessään pysyy edelleen käytössä.

Juttelin pari vuotta sitten hevosten kipuasiantuntijan kanssa siitä, miksi passiiviseksi oppineen hevosen ilme on niin samanlainen kuin kipuilme ja hän sanoi, että kyseessä voi olla opittu tulevan kivun odotus. Lamppu syttyi pääni päällä: Sitähän se tosiaan voikin olla! Tämä sopii todella hyvin koko opittu avuttomuuskonseptiinkin.

Minulla on esimerkkivideokin omasta hevosestani, tässä: https://vimeo.com/325864729/a991d18080

Kyseessä on aika heikon kavionlaadun omaavan hevosen reaktio siihen, että kengittäjä nostaa kavion.

Videolla näkyy aika paljon kipukäyttäytymistä ml. korvien asento takaviistoon kärjet kauempana toisistaan, jännittyneet silmänympäryslihakset ns. ”huoliryppy”, jännittyneet huulet, lihasnykimistä turvassa, sisäänpäin kääntynty katse, harventunut silmien räpyttely sekä ympäristöön reagoimattomuus (shetlanninponi ei yleensä saisi tulla syömään maahan pudonnutta rehua). Jalan nostaminen itsessään ei kuitenkaan aiheuttanut kipilmettä tai -käyttäytymistä, kun sen teki joku muu kuin kengittäjä.

Videolta näkee myös stressitason laskun liittyvää käyttäytymistä kun jalka lasketaan alas, ml. puresekelueleitä, korvat liikkuvat taas, silmien räpyttelytahti normalisoitui.

Hevosten kohdalla puhutaan opitusta avuttomuudesta laveammin kuin mitä laboratorio-olosuhteissa suoritetuissa tutkimuksissa tehdään. Mielestäni passiivisuutta on hyvinkin eriasteista ja myös erilaisista opituista vihjeistä käynnistyvää, harvemmin onneksi joka tilanteeseen yleistynyttä mutta usein näkee, että hevonen esimerkiksi varusteita laittaessa vetäytyy passiiviseksi. Myös sellaisten hevosten, joiden ei ole opetettu ohjastuntuman olevan miellyttävä asia, jota kannattaa itse ylläpitää, toiminnassa on usein kipukäyttäytymisen merkkejä.

Äärimmäisessä tapauksessa olen nähnyt, että hevonen esimerkiksi kavioita vuoltaessa (ei videon hevonen) vaipuu aivan horrosmaiseen tilaan ja on lähellä kaatumista. Olen myös usein nähnyt pään kallistamista ja suulla tehtäviä toistuvia liikkeitä, kaula lankkusuorana sä’än korkeudella pitämistä, silmien ummistamista vaikka tilanne ei ole lepäämiselle otollinen lainkaan sekä äärimmäisen kiristyneitä purulihaksia, silmienympäryslihaksia ja oikein klassiset kipuilmekorvat eli korvat taaksepäin suuntautuneina, kärjet kauempana toisistaan.

Oma käsitykseni hyvästä hevosten käsittelystä ja ratsastuksesta on, että hevosen koko eloisa, hereillä oleva olemus on säilyttävä joka tilanteessa. Minulle oli, voin kertoa, aikamoinen sokki se, kun tajusin että se ilme, jonka olin oppinut olevan ”ratsastajaan keskittyvän hevosen ilme” olikin kipua ja epämukavuutta ilmentävä.

Lisäluettavaa:

Maier ja Seligman: Learned helplessness att fifty: Insights from neuroscience

Gleerup: An equine pain face

Lesimple ym: Towads a postural indicator of back pain in horses

Kipuilme. Kuva ei ole Suomesta.

”Toimijuushalu/Ansaitsemishalu” eli contrafreeloading hevosissa

Tein tuossa viikon alussa eläintenkouluttajan erikoisammattitutkintoon kuuluvan näytön ja se oli mielenkiintoista. Olen joitain kymmeniä ammattitutkinnonsuorittajia arvioinut vuosien aikana ja olen muutenkin sitä mieltä, että jokaisen arvioijan olisi hyvä välillä olla siellä arvioitavan puolella. Minulla oli kivat arvioijat ja osaan työtäni tässä vaiheessa riittävästi näyttääkseni tarvittavia asioita, joten päivä oli kiva. Läpi meni ja arviot olivat sellaiset, että voin epätoivon alhossa sitten lueskella niitä ja piristyä.

Hevonen on aktiivinen eläin, jota halutaan joskus manipuloida passiiviseksi, koska se tuntuu ihmisestä turvallisemmalta. Kuitenkin hevonen, joka voi hyvin, haluaa toimia ja tutustua asioihin. Hevonen on passiivinen vain levätessään. Vähintäänkin se tarkkailee ympäristöä kiinnostuneena. Kun kirjoitin ensimmäisen tietokirjani nimesinkin sen itsekseni hihitellen ”Toimiva hevonen” tietäen, että moni ymmärtäisi sen niin kuin yleensä, eli toimiva = ”toimii, kuten haluan.” Tarkoitin kuitenkin toimiva kuten ”uskaltaa ja innostuu toimimaan.”

Contrafreeloadingille ei ole oikein vakiintunutta suomalaista sanaa, mutta keksin sille sitten tällaisen eli ”ansaitsemishalu”. Etologi Verna Vilppula ehdotti vielä paremmtan eli ”toimijuushalu.” Contrahan tarkoittaa vastakkaista ja freeloading on siipeily, eli puhun tässä ilmiöstä, joka voi tulla palkitsemalla kouluttavalle alussa yllätyksenäkin. Ellei hevosella ole kova nälkä ja jos hevonen on riittävän rento sekä vaatimustaso sille sopiva eikä liian vaikea, hevoselle useimmiten toiminta + ruokapalkinto on mieluisampi kuin pelkkä ruokapalkinto. Samaa ilmiötä on todettu monella eläinlajilla.

Nyt en tosiaan puhu sellaisesta hevosesta, joka ei stressaantuneena pysty pysähtymään ja syömään vaan liikkuu levottomasti. Sellainenkin hevonen saattaa kyllä syödä ruokapalkinnon, mutta kyse ei ole ansaitsemishalusta vaan jännittyneisyydestä. Silloin täytyy muuttaa jotain, jotta hevonen pystyy rentoutumaan, jos halutaan kouluttaa sille jotain hyödyllistä.

Toimijuushalua tuli näytössä nähdyksi kahden eri hevosyksilön kanssa. Toisen kanssa koulutin pois vanhaa pistämis- ja kiinnipitopelkoa ja toisella on suuria haasteita erilaisten asioiden ylittämisessä ja eri alustoille astumisessa. Molemmat hevoset olivat kouluttaessa vapaana noin 15 x 15 metrin alueella ja lajitoveri oli aidan takana. Koulutin toiselle hevoselle jo tätä ennen pistämistä ensin koskettaen kaulaa, sitten kevyesti nipistäen ihoa, sitten enemmän nipistäen ja myös verisuonen esiin painamisotetta. Näyttöpäivänä liitin tähän ensinnäkin aidolla ruiskulla painamisen, ja opetin sen myös tuomaan päänsä otteeseen eli laittamaan itse riimun turpahihnaosan paikallaan olevaan käteeni, josta sitten asteittain vahvistin paikallaan oloa, vaikka tartun riimuun. Sitten yhdistin nämä eli ensin hevonen toi päänsä asemiin, sitten tartuin riimuun ja vasta sitten ”pistäminen” ja palkinto sekä paineen poisto.

Täytyy videoida, selitettynä se kuulostaa ehkä oudommalta kuin onkaan. Kyse on siis starttinappulan käytöstä, eli hevonen saa itse käynnistää seuraavan toiston. Tämä tuntuu hälventävän hevosen pelkoa nopeammin kuin tavallainen siedättäminen ja palkitseminen, jossa ihminen on pääasiallinen toimija.

Kummankin hevosen palkitsin pienillä kaurapalkinnoilla ja tein minuutin-kaksi työtä, sitten sanoin niille ”tauko” ja annoin ison kourallisen kauraa puhtaalle alustalle maahan ja menin kertomaan arvioijille, mitä äsken tein. Huvittavaa oli, miten maassa oleva kaurakasa kasvoi ja kasvoi, sillä hevoset olisivat joka kerran valinneet mieluummin työskentelyn kuin kauran syömisen lajityypillisesti maasta. Odotin toki aina, että tekivät jotain muuta kuin seisoivat tuijottamassa meitä aidan takana ennen kuin jatkoin, mutta kertoohan tuo paljon siitä, miten hevonen kokee yhdessä tekemisen.

Koska toiminta voi olla hevoselle itsessäänkin palkitsevaa ja koska palkitseminen myös liittää toimintaankin myönteisiä tunteita klassisen ehdollistumisen kautta niin voi olla, että opittu taito pysyy myöhemmin yllä ilman ihmisen antamia ruokapalkintojakin. Voi myös olla, että se vähenee ja sammuu jos lakataan vahvistamasta sitä. Olennainen asia on, että se on hevosesta kiinni.

Vähintään viiden webinaaritallenteen ostajalle -20%

Vähintään viiden webinaaritallenteen ostajalle alennuskoodi -20% tämän tekstin lopussa! Koodi voimassa 6.-8.5.2022.

Webinaaritallenteet ovat myynnissä toukokuun 2022 loppuun ja löytyvät täältä:

https://holvi.com/shop/sempatia/section/webinaarit/ (Hinta 14,90 e sis. ALV, kesto 1½ h)

ja https://holvi.com/shop/sempatia/section/webinaarit-ammattilaisille/ (Hinta 25 e sis ALV, kesto 1 tai 1½ h)

Katseluaikaa kaikkiin tallenteisiin on kesäkuun 2022 loppuun.

Täytyy sanoa, että välttelin melko pitkään nettipohjaisten luentojen pitämistä, mutta viime vuoden lopulla otin sitten härkää sarvista ja toissapäiväinen Onnistu ruokapalkintojen käyttämisessä -webinaari oli jo 23:s.

Pidän nyt muutaman viikon tauon näistä ja suoritan eläintenkouluttajan erikoisammattitutkinnon näytön sekä kuvaan ja kirjoitan seuraavan tietokirjani hevosen lastauskoulutuksesta. Webinaarejakin tulee kyllä syksymmällä lisää, nyt jo tykkään niiden pitämisestä melkein yhtä paljon kuin liveluennoista!

Jos haluat liittyä postituslistalle, jonka kautta saat tietoa uusista luennoista ja kursseista ensimmäisenä, käy kirjoittamassa sähköpostiosoitteesi tänne: https://forms.gle/TViqvKHxvZo7fZBd7

6.-8.5. saat 20 prosentin alennuksen, jos ostat vähintään viisi webinaaritallennetta verkkokaupastamme! Koodilla VIIDEN (lisätään ostoskoriin ennen maksua, kohtaan ”Onko sinulla alennuskoodi” ja paina vielä ”KÄYTÄ”), säästät viidenneksen!

Tulossa heinä-elokuussa: Syventävä koulutus hevos- ja eläinalalla toimiville

Ennakkovinkki: Järjestän heinä-elokuussa 2022 kaksi yhdistelmäkoulutusryhmää, aiheena hevosten kouluttaminen.

Ryhmä 1 on hevosalalla oleville ja sille suuntaaville, ja tarkoituksena on perehdyttää osallistujat perusteellisesti hevosten oppimiseen ja kouluttamiseen eläintenkoulutuksen näkökulmasta.

Ryhmä 2 on eläintenkouluttajana toimiville tai alalle suuntaaville, ja painotus on enemmän hevosessa eläinlajina, sen lajityypillisen käyttäytymisen huomioimisessa ja hevosten kouluttamisen erityispiirteissä.

Molemmille ryhmille tulee
– kolme omaa räätälöityä Teams-webinaaria
– harjoitteluohjeet
– kolme käytännön koulutuspäivää meillä Sipoossa
– mahdollisuus lähettää videoita omasta koulutuksestaan ja saada henkilökohtaista ohjausta
Bonuksena osallistujat saavat katseluoikeuden jo pitämääni 10 kpl 1-1,5 h pituiseen webinaariin. Lisäksi molemmille ryhmille on oma suljettu ryhmä, jossa on tarjolla neuvoja ja apuja omien koulutusprojektien kanssa.

Hinta varmistuu lähiaikoina, mutta pyörii 500 euron tuntumassa (sis. ALV).

Käytäntöpäivät pidetään sunnuntaisin klo 12-17 (tämä pitempimatkalaisille lähinnä ennakkotietona) tai jos tulijoita on enemmän tai osallistujat niin toivovat, tiistaisin klo 11-16. Lähipäivien enimmäisosallistujamäärä on 8.


Voit ilmoittaa kiinnostuksestasi ja saada lisätietoa ensimmäisten joukossa tätä kautta: https://forms.gle/LnThUNRwRJe78DMj6 – lisätietoa tulee, kun yksityiskohdat varmistuvat.

Onnistu ruokapalkintojen käyttämisessä! Webinaari ke 4.5. klo 18-20 Teamsissa.

Webinaariputki huipentuu (vitsi, mutta pidän siis tauon kun kasaan eläintenkouluttajan erikoisammattitutkintoa ja suoritan näytön) ruokapalkintojen käytön webinaariin, jonka voi hankkia täältä: https://holvi.com/shop/sempatia/product/ba155719ba652e7d81aeb92ac0b88dda/

Hinta on 14,90 e sis. ALV ja tallenne tulee katsottavaksi kuukauden ajaksi. Livewebinaarissa on puolen tunnin keskustelu, jota ei tallenneta.

Kuopattaisiinko jo varsojen imprint training?

Tiivistelmä: Välittömästi eli tunnin sisällä syntymän jälkeen imprint training -protokollan mukaan käsitellyt varsat käyttäytyvät 6, 7 ja 12 kuukauden ikäisinä poikkeavasti toisten hevosten seurassa. Ne olivat aggressiivisempia ja leikkivät vähemmän.

Englantilainen sanonta kertoo, että tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikeilla. Niin sanottu ”imprint training” (suomeksi lähinnä leimautumiskoulutus) on tästä hyvä esimerkki. Nimi on vähän outo, sillä hevosilla ei ole varsinaista leimautumisvaihetta, kuten esimerkiksi linnuilla on. Emä ja varsa oppivat tunnistamaan toisensa vähitellen, ja varsakin tottuu ihmisiin ja käsittelyyn hyvin hieman myöhemminkin.

Amerikkalainen eläinlääkäri ajatteli 30 vuotta sitten, että jos varsoja käsiteltäisiin tunnin ajan, aloittaen kymmenen minuutin sisällä niiden synnyttyä, ne olisivat vanhempinakin paremmin käsiteltävissä kuin normaalisti eli vähän myöhemmin, päivien tai viikkojen ikäisinä käsittelyyn opetetut varsat.

Ajatus oli hyvää tarkoittava, mutta… Vasta viime vuosikymmeninä on paremmin ymmärretty sitä, että eläinlajista riippumatta emän ja vastasyntyneen rauhaan jättäminen on kuitenkin parempi vaihtoehto. Vaikka imprinting-protokollan mukaisesti käsitellyt varsat voivat mahdollisesti oppia jossain tilanteessa passiivisemmaksi [2], se on harvoin tavoitteena tulevaisuudessa. On tutkittu myös, että sellaiset varsat, joita ihminen on auttanut nisälle vastasyntyneinä, välttävät ihmistä vielä kuukausien ikäisinä ei-autettuja varsoja enemmän.

Syyt, miksei tätä hyvää tarkoittavaa aivan vastasyntyneen varsan käsittelyä kannata tehdä lainkaan, löytyy vuoden 2009 ranskalaistutkimuksesta [1], jossa verrattiin heti syntymän jälkeen käsiteltyjen varsojen käyttäytymistä verrokkiryhmään, jotka saivat olla emänsä kanssa häiritsemättä heti syntymänsä jälkeen. Somedisclaimer: otanta on pieni, 9 käsiteltyä ja 10 verrokkivarsaa.

Tulokset nimenomaan varsojen käyttäytymisessä toisten hevosten seurassa olivat kuitenkin hälyttäviä.

Imprinting-protokollan mukaan käsiteltyjen varsojen käyttäytyminen oli poikkeavaa ”normaalisti” käsiteltyyn verrokkiryhmään verrattuna sekä 6 kuukauden ikäisinä ennen vieroitusta, 7 kuukauden ikäisinä vieroituksen jälkeen ja vielä vuoden ikäisenäkin. Imprinting-käsitellyt varsat pysyttelivät lähempänä emää ja leikkivät vähemmän toisten varsojen kanssa ennen vieroitusta eli osoittivat niin sanotun turvattoman kiintymyssuhteen oireita. Kun ihminen tuli seisomaan tarhaan, vain 3/9 imprinting-käsiteltyä varsaa tulivat tutkimaan tätä, kun verrokkiryhmästä 9/10 uskalsi tulla ihmisen luo.

Vieroituksen jälkeen imprinting-protokollan mukaan käsitellyt varsat olivat pitempään levottomia, huusivat emän perään päiviä pitempään kuin verrokkiryhmän varsat ja leikkivät näitä varsoja vähemmän sekä itsekseen että muiden kanssa.

Vuoden ikäisten varsojen kohdalla erot olivat edelleen nähtävissä. Imprinting-käsitellyt varsat vetäytyivät kauemmas muiden varsojen seurasta sekä käyttäytyivät aggressiivisemmin toisia varsoja kohtaan kuin verrokkiryhmän varsat.

Hevosmaailmassa on monia hyviä vanhoja tapoja, ja joitain huonoja. Vaikka tarkoitusperät olivat imprint trainingin kehittämisessäkin mitä parhaimmat, tulokset voivat kuitenkin vaikuttaa varsan tulevaa hyvinvointia heikentävästi. Kuopataan siis se ja annetaan varsojen ensin tottua ihmisiin ja sitten käsittelyyn pienissä askeleissa vasta hieman myöhemmin, jos se on mahdollista eli varsaa ei tarvitse akuutisti hoitaa.

Varsan on toki hyvä tottua ihmiseen nopeasti ja se kesyyntyy nopeammin, jos emää käsitellään ja suhtautuu siihen rennosti. Se oppii aivan samoin periaattein kuin vanhempikin hevonen, eli tekemään itselleen kannattavia asioita ja välttämään epämiellyttäviä. Varsa oppii käsittämättömän nopeasti, ja sitä voi hyvin kouluttaa esimerkiksi kosketukseen, jalkojen nostoon ja taluttamiseen aivan pienissä pätkissä jo muutamien päivien tai viikkojen ikäisenä.

Lähteet:

1. Henry ym: Neonatal Handling Affects Durably Bonding and Social Development.
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0005216


2. Durier ym: Locomotor Inhibition in Adult Horses Faced to Stressors: A Single Postpartum Experience May be Enough!
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3483057/



Puhutaanko paineesta?

Huomenna keskiviikkona 20.4. pidän jälleen webinaarin, tällä kertaa paineesta ja sen poistosta hevosten koulutuksessa ja käytössä. Hinta on 14,90 (sis. ALV) ja mukaan pääsee täältä: https://holvi.com/shop/sempatia/product/56d22de99b41fc22ffe649e75250aead/

Olen kannustanut hevosihmisiä perehtymään ja harjoittelemaan hevosen palkitsemista ja puhunut paljon siitä, että ilman ruokapalkintojen ja rapsutuspalkintojen käytön osaamista jää puolet hevosen motivoimiskeinoista pois. Mutta tämä on totta myös paineen poiston käyttämisen kanssa! En siis vastusta paineen poiston käyttöä hevosten kanssa, enkä sitä edeltävää painettakaan. Väliä on, miten hevonen sen kokee.

Millainen on riittävä paine? Mistä sen tunnistaa? Miksi on tärkeää, että hevonen saa ensin mahdollisuuden oppia, millä tavalla paineesta pääsee eroon ennen kuin se voimistuu?

Onko sama paine aina sama asia vai vaihteleeko sen kokemus tilanteen mukaan? Mitkä muut tekijät vaikuttavat hevosen kokemukseen paineesta? Milloin paine on hyvinvointiongelma, milloin ei?

Mitä tapahtuu esimerkiksi pyöröaitaustyöskentelyssä, kun tarkastetaan kokonaisuus oppimisen ja paineen käytön ja poiston kautta?

Miten opetat hevoselle ensin, ettei perustuntumaan tai välineeseen tarvitse reagoida, ja sitten reagoimaan? Jotta hevosen rentous ja luottamus säilyy, välineeseen täytyy ensin siedättää ja sitten vasta opettaa merkitys uudelleen.

Tajusin tämän jälleen, kun koulutin omaa kolmivuotiasta oripoikaa. Se on herkkä ja liikkuva, siinä on puolet iberialaisia rotuja ja ne tunnetusti ovat nopeita väistämään ja kieppumaan. Sille ensimmäinen oppitunti raipan kanssa oli, miten siihen ei reagoida lainkaan. Tähän menikin vähän aikaa, yhteensä varmasti 10 minuuttia emmekä päässeet vielä esimerkiksi takajalkoihin kun piti lähteä linturetkelle.

Messupäivä kaksi tulossa!

Olipa KIVAA olla messuilla eilen ja tänään ajan vielä paikalle klo 11:ksi. Ihan mahtavan paljon ihmisiä oli pitkin päivää Onnellinen hevonen -osastolla, ja tosi hienosti kuulijoita Kouluta hevonen rohkeammaksi -luennolla. Kirjoja meni tosi paljon, vaikka pankkikorttilukijani ei suostunutkaan yhteistyöhön, joten kirjoja voi maksaa käteisellä tai MobilePaylla tänäänkin. Nähdään osastolla E251!

Uusia webinaareja tulossa!

3.-11.4. 20 prosentin alennus kaikista webinaareista koodilla MESSUT
Webinaareja voi hankkia verkkokaupasta: https://holvi.com/shop/sempatia/section/webinaarit/

Ke 13.4. klo 18-20: Tunteet ja hevonen -webinaari

Hevonen oppii tunnetilan mukaan tehtäviin ja sen pitkäkestoinen mieliala muuttuu sen kokemusten perusteella.
Miten voit muuttaa hevosen käsityksen asioista niin, että se suhtautuu niihin myönteisesti?
Miten negatiiviset tunteet vaikuttavat hevosen hyvinvointiin?
Kuinka tunnistat erilaiset tunnetilat hevosen käyttäytymisen perusteella ja mitä tiede sanoo aiheesta?
Tämä on käytännönläheinen hevostenkouluttajan näkemys aiheesta.

ke 20.4.2022 klo 18-20: Paine ja paineen poisto -webinaari

Puhutaan paineesta ja paineen poistosta hevosten koulutuksessa, käsittelyssä ja käytössä.
Millainen on riittävä paine? Mistä sen tunnistaa?
Miksi on tärkeää, että hevonen saa ensin mahdollisuuden oppia, millä tavalla paineesta pääsee eroon ennen kuin se voimistuu?
Onko samanlainen paine aina sama asia?
Mitkä muut tekijät vaikuttavat hevosen kokemukseen paineesta?
Mitä tapahtuu esimerkiksi pyöröaitaustyöskentelyssä, kun tarkastetaan kokonaisuus oppimisen ja paineen käytön ja poiston kautta?
Näitä ja paljon muita aiheita webinaarissa (1½ h) ja livekeskustelussa (½ h).

27.4.2022 klo 18-20: Onnistu ruokapalkintojen käyttämisessä!

Innostuiko hevonen liikaa ruokapalkinnoista? Söi koko käden, ryhtyi luimistelemaan, teki kaikki osaamansa liikkeet peräjälkeen ja todella nopeasti?
Ruokapalkinto on lähestulkoon jokaiselle hevoselle hyvin motivoiva vahviste, ja juuri tämä tekee sen käytöstä välillä hankalaa. Sinun ei kuitenkaan tarvitse heittää koko positiivisen vahvisteen avulla kouluttaminen romukuoppaan, vaan korjata ongelma!
Webinaari keskittyy onnistuneen koulutustilanteen rakentamiseen ja esittelee muutamia eri tapoja päästä alkua pidemmälle ilman, että hevonen oppii samalla vääriä asioita. Ratkommme myös ongelmia ja käymme läpi sen, miten eri maha/suolisto-ongelmat voivat oireilla ruokapalkinnoilla kouluttamisessa.
Luento-osuudesta tulee tallenne (n. 1½ h), keskustelua ei tallenneta.

Huom! Pyrin aina pitämään livewebinaarit ilmoitettuna ajankohtana ja lähettämään linkin tallenteeseen mahdollisimman pian. Koska elämä on kuitenkin aina arvaamatonta, oikeudet kaikenlaisiin muutoksiin pidätetään.

Pidin muuten viimein sellaisen Kysymyksiä ja vastauksia -liven ja se on nähtävillä täällä:

Meillä on kolmikuinen koiranpentu, ja sen kyllä huomasi!

Messut! Tampereella 9-10.4.!

Hevoset-messut Tampereella lähestyvät!

Olen paikalla Onnellinen hevonen -messuosastolla E251 kirjojen ja webinaarimessutarjouksen kera lauantaina 9.4. klo 8.30-16.30 ja sunnuntaina 10.4. klo 11-17.30.

Tulkaa kysymään hevosista, niiden käyttäytymisestä, kouluttamisesta, oppimisesta yleisesti, eleistä, ilmeistä, kivun tunnistamisesta, peloista ja niiden pois siedättämisestä – mistä vaan!

Kirjoista, också på svenska, tarjous 25 e/kpl (sis. ALV), kirjoja on rajoitetusti! Korttimaksu tai tasaraha jos maksat käteisellä.

Webinaareista tarjous -20% verkkokauppaan 3-11.4., koodilla MESSUT (lisätään ostoskoriin kohtaan ”Onko sinulla alennuskoodi” ja paina vielä ”Käytä”)

Pidän puolen tunnin liveluennon osastolla E251 lauantaina klo 13.30, aiheena on hevosen kouluttaminen rohkeammaksi. Tulkaa jos aihe kiinnostaa!

Hevoset-messut Tampereella 9-10.4.22

Vihdoinkin! Kaksi vuotta sitten piti mennä messuille myymään vastavalmistunutta Toimiva hevonen – näin onnistut -kirjaa, mutta tiedämme kaikki, miten siinä kävi. Parempi myöhemmin kuin ei koskaan!

Tulen olemaan sekä suomen- että ruotsinkielisen kirjan kanssa Onnellinen hevonen -nimisellä pienyrittäjien osastolla molempina päivinä ja lauantaina klo 13.30 puhun puolisen tuntia osaston lavalla siitä, miten hevosta koulutetaan tietoisesti rohkeammaksi. Olen siis vaihtanut paikkaa Nina Könösen kanssa, hän puhuu klo 15.00.

Toivottavasti nähdään paikan päällä!

Lastauswebinaarit 1 ja 2!

Milloin? Keskiviikkona 16.3. klo 18-20 ja jatko-osa lauantaina 19.3. klo 16-18. Tallenne katsottavissa kuukauden.

Kenelle? Kaikille, joilla on hevonen tai aikovat joskus hankkia hevosen, tai kuljettaa hevosta.

Miksi? Lastaus on hevoselle lajityypillisesti hankala tehtävä. Tämä tarkoittaa, että hevosta pitää siihen kouluttaa.

Mitä maksaa? 14,90 e/webinaari (sis. ALV).

Mistä?

https://holvi.com/shop/sempatia/product/8ab9ab6967efbe60298f2cd3ea3750ce/ ja

https://holvi.com/shop/sempatia/product/c7652e90dd559f3d762e669c9789c59c/

Att välja 50% framför 100%

Jag har gått hela vägen från s.a.s. vanlig hästmänniska via natural horsemanship med ledarskapstankar och negativ förstärkning (tryck och eftergift) till att jobba främst med klickerträning och positiv förstärkning (belöningsbaserat). I dag har jag tagit några steg tillbaka mot att kombinera båda förstärkningssätten och känner mig kanske inte riktigt hemma någonstans. Men alla har vi vår egen lilla bubbla, eller hur?

Varför då kombinera och inte bara använda tryck och eftergift eller belöningar? Jag håller föreläsningar och kurser i belöningsbaserad träning här i Finland och har då för vana att förklara hur alla hästmänniskor borde lära sig positiv förstärkning, för annars har du ju bara hälften av möjligheterna att förstärka det du vill.

Men det gäller ju åt andra hållet också. Nu talar jag om den sortens negativ förstärkning och den sortens tryck som inte orsakar hästen rädsla eller annat än övergående obehag. Inte typ jaga hästen i en kvart tills den ger upp. Den typ av negativ förstärkning där hästen först får lära sig hur den kan bli av med lättaste möjliga tryck innan trycket förstärks.

Det ger också möjligheter, och främst tycker jag det har fördelar när du vill lära hästen att använda sin kropp i rörelse. Genom att röra hästen med handen, skänkeln eller spöet kan du snabbt och effektivt få hästen att aktivera precis de muskler som gör det lättare för den att röra sig bättre.

En annan situation där jag inte ens kombinerar negativ och positiv förstärkning som jag annars gör är när jag ber hästarna flytta på sig i hagen. Eftersom jag använder belöningar blir jag ju en resurs och en möjlighet till belöningar, så hästarna kommer ju alltid fram i hagen. Men jag vill oftast bara ha en med mig eller fixa staket, kratta eller något annat. Då har jag olika inlärda sätt att flytta undan hästarna på, och där belönar jag inte.

Jag hade Covid och hängde för mycket på olika Facebookgrupper där en del ventilerar åsikter som att ”godis är mutor” och andra ”tryck är alltid hot”. Ingetdera behöver vara sant, och jag skrev tidigare om att hästar inte kan förstå konceptet mutor (som i att ”nu ger jag dig något och du ska sedan göra något jag vill”). Nu om tryck och eftergift.

Om hästen får lära sig hur den kan undvika trycket tycker jag inte att hästen känner sig hotad. Exempelfilmsnutt här: https://vimeo.com/687579011/50fd985411


Hevonen eläimenä ja yksilönä -webinaari

VIHDOINKIN pääsen taas töihin! Koronatauko on ohi ja järjestän nyt siirtyneet webinaarit plus yhden ylimääräisen hyväntekeväisyyswebinaarin varsojen kesytyksestä ja koulutuksesta (katso tämän tekstin lopussa). Sitten uusia tulille ja käytännönkin koulutuksia! Joo, mulla on pikkuinen rebound-ilmiö kun en ole päässyt töihin.

Eli huomenna perjantaina 11.3. klo 18-20 on vuorossa Hevonen eläimenä ja yksilönä -webinaari! Sen voi hankkia täältä: https://holvi.com/shop/sempatia/product/6c1c123ab14839f51bf06b52d5305004/ tuttuun 14,90 euron hintaan (sis. ALV).

Kaikki hevoset ovat toistensa kaltaisia käyttäytymiseltään, mutta jokainen hevonen on myös oma ainutlaatuinen yksilönsä.

Miten synnynnäiset temperamenttierot, pitkän aikavälin muovaama persoonallisuus ja erilaiset selviytymisstrategiat vaikuttavat elämään hevosen kanssa?

Miten paljon hevosen kokemukset vaikuttavat ja kuinka pitkälle kouluttamisella voidaan muuttaa hevosta?

Mikä on opittu avuttomuus, entä passiivisuus, sulkeutuneisuus ja millä tavalla hevosta autetaan niistä pois?

Tähän luentoon kuuluu myös pieni osa hevosten liikkumisesta: Mikä on hevoseläimelle ominaisin tapa liikkua, millä tavalla sitä voi koulutuksella vahvistaa ja millainen liikunta tekee hyvää hevosen keholle ja mielelle?

Olen saanut myös mielenkiintoisia kysymyksiä aiheeseen liittyen ja vastaan niihin luennolla!

Luento n. 1½ h, keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia noin ½ h. Luentotallenne on katsottavissa kuukauden. Keskustelua ei tallenneta.


Niin, se hyväntekeväisyyswebinaari! Aihe on varsan kesyttäminen ja kouluttaminen ja tapahtuma, jossa on lisätietoa, löytyy FB:stä https://www.facebook.com/events/530963488336165
Mukaan pääset tekemällä lahjoituksen (vapaavalintainen summa) täällä: https://lahjoita.punainenristi.fi/team/elaintenkouluttajien-ukrainaapu ja tämän jälkeen ilmoita nimi/nimimerkki, jolla lahjoitus on tehty sekä sähköpostiosoitteesi tänne: https://forms.gle/YMGDFpimf4ABf3uz6


Webinaarien uusi aikataulu!

Hevonen eläimenä ja yksilönä: pe 11.3. klo 18-20

Lastauskoulu 1: ke 16.3. klo 18-20

Lastauskoulu 2: la 19.3. klo 16-18

Jalannosto ja kengitys: ke 23.3. klo 18-20

Tunteet ja hevonen: ke 30.3. klo 18-20


Kaikki webinaarit ovat hankittavissa verkkokaupastamme:
https://holvi.com/shop/sempatia/section/webinaarit/

Muistan kyllä Hevosen peruskäsittely -webinaarin tallenteen ja teen sen nyt viikonloppuna. Ilmakin näyttää suotuisalta Mr Suutarin Lapsen, 3 vee, peruskäsittelykoulutuksen videoimiselle.

Lisäksi tulee uusia webinaareja, stay tuned!