Hei viljeilijä! Oletko väsynyt maalaisjärkeen ja tehokkuusajatteluun? Haluaisitko uida vastavirtaan ja tulla naisten (ainakin hevosomistajanaisten) keskuudessa suosituksi? Ala viljelemään hevosten virikeheinää!
Kun yleensä järjellisessä toiminnassa ja viljelyssäkin ihannoidaan tehokkuutta ja tuottoa, hevosharrastajan maailma on tässäkin asiassa hieman toisenlainen. Hyvinvoivalle harrastehevoselle ei yleensä kannata syöttää mahdollisimman parasta karkearehua, sillä silloin se ns. vapaalla heinällä lihoaa palloksi (ja kuolee kaviokuumeeseen) tai heinänsaantia pitää rajoittaa (jolloin hevonen kuolee mahahaavaan ja stressiin).
Markkina on enemmän kuin valmis virikeheinälle, jonka speksit ovat seuraavanlaiset:
- Matala sokeripitoisuus (= alle 100 g/kg kuiva-aineetta, huono maittavuus ei niinkään haittaa koska ihanne olisikin, että ahne hevonen söisi pitkin hampain hitaasti kuin ahmisi tunnissa koko päivän heinät)
- Hyvä valkuaispitoisuus (ennen vanhaan luultiin, että hevonen voi saada kaviokuumeen valkuaisesta, vaikka sokeri onkin pääasiallinen syyllinen. Joskus voit siis tavata hevosenomistajan, joka on saanut oppinsa osmoosina 1970-luvulla ja luulee, ettei hevonen kestä yhtään valkuaista. Kestää moni. Raakavalkuainen saisi siis mielellään olla 12-15%. Edit: Tiedän, että tähän viimeistään tämä kaiken kattava virikeheinä -ajatus kompastuu. Voin siis syöttää kahta heinää, joista virikeheinä olisi sellaista, joka on tarjolla koko ajan ja valkuaispitoisempi heinä annostellaan erikseen.)
- Monia (mielellään kymmeniä) lajikkeita, myös kortisempia ja pahemmanmakuisia (valinnan vapaus lisää hevosen henkistä hyvinvointia ja on siis sille eduksi, että se saa valikoida syömisiäänkin)
- Korkea kuiva-ainepitoisuus (koska täysihoitotallin pitäjä elää kädestä suuhun hevosalan jatkuvan kannattavuusongelman takia, hänellä on harvoin varaa koneisiin eli siirtää satoja kiloja heinää tallin hevosille päivittäin käsin ja kottarilla. Hyvänä puolena hänen ei tarvitse sitten käydä erikseen kuntosalilla)
- Hyvä hygieeninen laatu, sillä hevonen on nautaan verrattuna mahdottoman huono selviytymään homeista, hiivoista, bakteereista ja toksiineista (nautaan verrattuna se on onneksi hyvä erottelemaan muovit pois heinien joukosta)
- Kotiinkuljetus (ks. kohta Korkea kuiva-ainepitoisuus)
- Järkevä (ts. edullinen) hinta (ks. kohta Korkea kuiva-ainepitoisuus)
P.S. Samalla tuonnilla pääset eroon myös harvennushakkuiden oksista ja pikkupuista, koska hevoset ovat majavien sukua ja elleivät ne saa nakertaa puunrunkoja, ne syövät tallirakenteita ja aitoja.
Majavien sukua.
Minna Tallberg 
Kiinnostaa!
Niin, ketäpä ei! Mä niin toivoisin, että tämä on vain hevosharrastajien ja maanviljelijöiden kommunikaatio-ongelma, joka ratkeaa informaatiolla 😀
Toki myös säiden haltijan kanssa pitäisi olla väleissä. Tuottaja kun ei aina juuri voi vaikuttaa siihen, montako päivää heinät voivat olla pellolla levällään.
Esim. viime kesänä meidän pelloillemme sattui tasan yksi 4 päivän poutajakso, jolloin saimme pikkupaalit talteen ja yhtä kuivaa suurpaaliheinää. Kaksi muuta jaksoa olivat ennusteesta poiketen puolta lyhyemmät, joten ne erät olivat pellolla kaadettuina vain 2 vrk..
No niinpä. Kaikista maailman ärsytyksistäni yksi ärsyttävimpiä on sanonta ”Helppoa kuin heinänteko” mikä on eittämättä käytetty sarkastisesti, silloin kun heinää tehtiin suuremman kansan osuuden toimesta. Nyt sitä käytetään ihan väärin (kuvastamaan jotain helppoa)…