Millainen on onnistunut lastaus? Omasta mielestäni se on sellainen, missä sekä ihmisellä että hevosella on turvallinen olo. Molemmat tietävät, mitä tulee tapahtumaan, missä järjestyksessä ja millä tavalla. Molemmilla on tehtävänsä ja hevonen pystyy ennakoimaan, mitä tulee seuraavaksi.
Ihan konkreettisesti mielestäni onnistunut lastaus on sellainen, jossa hevonen odottaa trailerin tai auton ulkopuolella, kunnes se saa luvan mennä sisälle. Heti luvan saatuaan se meneekin. Ja se seisoo rentona sisällä, kunnes sitä pyydetään ulos, kesti sisällä olo minuutin tai tunnin.
Miten me kaikki sitten pääsemme tähän lopputulokseen?
Harjoittelemalla. Järjestelmällisesti, suunnitelmallisesti, hevosyksilön lähtötasoa kunnioittaen. Ilman egoa, kunnianhimoa, kiirettä tai kuvitelmia siitä, mitä hevonen ajattelee. Silloin lastausharjoittelu voidaan pitää päivän tai viikon kohokohtana, rentona ja kivana yhdessäolon muotona, jossa molemmilla osapuolilla on toisistaan parempi kuva sen jälkeen kuin sitä ennen.
Tuntuuko utopistiselta? Jokainen, joka on ollut hevosten kanssa yhtään pidempään tekemisissä on yleensä tavannut jonkinlaisen lastausongelmaisen hevosen tai törmännyt siihen, ettei hevonen menekään traileriin. Olen sanonut sen aiemmin ja sanon uudelleen: traileriin meno on yksi aivan vaikeimpia asioita, joita oletamme hevosemme tekevän. Sitä pitää harjoitella paljon. (Lupaan muuten harjoitella kaikilla omillakin hevosillani lastausta tänä vuonna enemmän. Joukossa on pari korjauskoulutettavaakin, molemmilla sama syy nihkeyteen: klinikkareissu kipeinä. Silloin täytyy korjata jälkikäteen.)
Minna Tallberg 