Suunnilleen joka toinen asiakkaani on lastaukseen liittyvä. Meinasin kirjoittaa ”lastauspotilas”, koska aika usein koulutuksen edetessä diagnoosi tehdään siitä, mikä on ollut lastausongelman alkuperäinen syy. Hevosilla syy on todella usein pelko tai jännitys, vain harva hevonen on vain oppinut mielummin olemaan trailerin ulkopuolella. Minulta ei tule pikaratkaisuja ellei kyseessä todellakin ole hevosesta, joka mielummin olisi ulkopuolella kuin sisällä. Silloin asia on usein hoidettu kerralla. Mielestäni ihmisen on syytä opettaa hevonen juurta jaksain pitämään trailerista, ei pakottaa sitä sinne.
Koulutuksen tärkein vaihe
Tajusin, etten ole painottanut tätä tarpeeksi, mutta sen jälkeen kun on siedätetty ja vastaehdollistettu (eli aloitettu lastauskoulutus uudelleen niin kaukaa trailerista, ettei hevosta pelota, ja edetty hevosen tottumisen tahdissa sisälle asti, käyttäen järkevällä tavalla ruokapalkintoja tai rapsutuksia vahvistamaan sisälle menoa ja sitten sisällä pysymistä) niin se asia, joka vie hevosen traileriin vaikeammassakin tilanteessa, on yleistämisen lisäksi rutiini. Olipa lausehirviö…
Eli: kun hevonen on oppinut menemään traileriin ja pysymään siellä, toista tätä. Eri paikoissa, eri aikoihin, eri trailereissa. Eri tavalla talutettuna. Mutta ennen kaikkea monta kertaa. Satoja vähintään. Jokainen kerta lisää todennäköisyyttä sille, että hevonen menee sinne jatkossakin. Rutiinit on rautaa.
Varsa näki ensimmäistä kertaa avatun trailerin ja meni PRE-tamman tavoin seisomaan sillalle. Kuva: Moa Mannerström
Minna Tallberg 