Yksi syy, miksi useimmiten puhun kouluttamisesta enkä ihmisen tai hevosen ominaisuuksista on, että jokainen pystyy muuttumaan. Minä olen muuttunut, olen tavannut monta ihmistä, jotka ovat muuttuneet ja ammattini on eläinten ”muuttaminen” käyttäytymiseltään toisenlaiseksi. Tiedän siis, että muutos on mahdollinen. Mutta mihin suuntaan pitäisi pyrkiä?
- Kärsivälliseksi
- Sitkeäksi
- Lempeäksi
- Leikkisäksi
Siinäpä ne olikin. Kärsivällisyys on jokaiselle ihmiselle vahvuus, ja sitä kohti itsekin pyrin koko ajan vaihtelevalla menestyksellä.
Hevosten kanssa nyt varsinkin sitkein voittaa aina. Ei se, joka aiheuttaa hämminkiä ja ristiriitatilanteita. Ole sitkeä. Se kannattaa.
Lempeys, empatia, kyky asettua toisen asemaan. Kenelläkään ei ole pakottavaa tarvetta olla eläinten kanssa tekemisissä. Eläinten takia soisin, että jokainen pyrkisi asettumaan eläimen asemaan. Silloin on helpompi etsiä sellaisia tapoja toimia, jossa eläin kärsii mahdollisimman vähän.
Leikkisyys, sitten? Ensinnäkin, hevosmaailma tarvitsee enemmän leikkisyyttä. Enemmän huumorintajua, kykyä ajatella uudella tavalla, kyky saada hevonenkin löytämään sisäisen motivaationsa tehdä yhteistyötä. Leiki enemmän. Taannu välillä lapsen tasolle ja katso, mihin se johtaa!