Olen yrittänyt pysyä kärryillä siitä, mikä olisi hevoselle mielekästä, fyysisesti kehittävää ja hyvinvointia lisäävää toimintaa. Hevosellehan tekee hyvää liikkua ja sen päänsisukselle on myös eduksi nähdä muutakin kuin tarha ja tällä hetkellä laidun. Liikkuminen pitää elimistön käynnissä ja mielen virkeänä. Mutta millainen liikunta sitten olisi hevoselle paras?
Heti alkuun vinkki FB-seurattavaksi: Tamarack Hill Farm [linkki]. Sen takana on yhdysvaltalainen ratsastaja Denny Emerson, joka on kilpaillut huipputasolla sekä kenttää (maajoukkuetasolla) että matkaratsastusta sekä hieman alemmalla tasolla myös esteitä ja koulua. Sivuilla tulee mielestäni paljon tosi hyviä neuvoja ja heillä tapana on rakentaa hevosille peruskuntoa kävelemällä maastossa. Muutaman vuoden. Kyllä, pääosin näin. Rankkaa käyttöä kestävän hevosen rakentaminen ei ole malttamattoman ihmisen hommia.
Kuunneltuani eri alojen asiantuntijoita olen koonnut niitä summittaiseen listaan, jota ajattelin itse ainakin seurata omien hevosten kanssa, kun ne kaivetaan naftaliinista ja ratsastamattomien hevosten kohdalla ryhdytään kouluttamaan. Lista on aika lyhyt, ja se menee näin:
- Vaihtelu on hyvä asia. Tee tänään jotain muuta kuin eilen tai toissapäivänä. Eri pohjilla, eri suuntaan liikkumista (sileällä, puomeilla, kavaleteilla, maastossa).
- Käynti rakentaa lihaksia. Käyntiväistöt (loivat!) venyttävät eniten, koska käynnistä puuttuu liitovaihe. Jollet pysty vaikuttamaan hevoseen käynnissä, älä vielä ravaa tai laukkaa.
- Maastossa pystyy tekemään paljon kaikkea, mitä kentälläkin. Aloita maastoilukin käynnissä, sillä vain mieleltään rento hevonen pystyy käyttämään kehoaan hyvin.
- Opeta kaikki mahdollinen ensin maasta käsin. Hevosen on helpompi tehdä uusia asioita ilman ihmisen painoa selässä ja silloin ei vahingossa tule opettaneeksi hevosta välttämään vaikkapa kokoamista siksi, että se on alussa tosi hankalaa. Hevonen ei luonnostaan osaa kantaa ihmistä itselleen parhaassa asennossa. Se pitää opettaa. Maasta hevonen voi usein harjoitella monta astetta kootumpana ja suuremmin liikkuvana kuin ratsastajan kanssa, ja se kehittää oikeaa lihaksistoa ja hermotusta.
- Harjoittele pääosin vain onnistumisia eli oikeanlaista liikkumista, alussa lyhyissä pätkissä. Nuoren, tai kouluttamattoman, tai naftaliinista kaivetun hevosen voi olla vaikea ravata ja laukata tasapainossa kentällä. Suoralla on helpompi ja maastossa pienetkin mäet auttavat usein tasapainon kanssa.
- Tauot. Pidä lyhyt eteen-alas-venytystauko, vaikka puoli kierrosta tai yksi pitkä sivu muutaman minuutin välein. Pidä muutama talutus/käyntipäivä jokaisen rankemman harjoituksen jälkeen. Se antaa kehittymiselle tarvittavan rasituksen aiheuttamien mikrovaurioiden parantua.
Mitkä ovat sinun parhaat vinkit terveen ja hyvinvoivan hevosen kehittämiseksi?
Tamman omatoimiminen eteen-alas-venytys laitumella. Hyvin näkyy, miten hevosen selkä pääsee venymään, kun venytyksen suunta on oikea!
Kiitos hyvästä artikkelista. Komppaan noita kaikkia. Pidin muutamia vuosia ratsastuskoulua ja huomasin, että sekä ratsastajat että ponit olivat innostuneita, kun vaihdeltiin tehtäviä. Poikani kävi western-leirillä, josta napattiin lännenratsastuspäiviin harjoituksia, Katarina Albrecht kävi opettamassa working equitationia jne. Monipuolisesti voi harrastaa ja kokeilla kaikenlaista ilman, että täytyisi edes yrittää olla pro. Edelleen sykähdyttää, kun ponit saapuvat laitumeltakin portille asenteella, mitä kivaa tehtäisiin.
Meillä ei ollut koko aikana yhtään rasitusvammaa, vaikka ratsastajat vaihtuivat ja töitä tehtiin enemmän kuin normi harrasteponit. Uskon vahvasti, että yksi syy on selkeä päiväsuunnittelu. Hyppäämiset ja tiukemmat treenit pitää huomioida niin, että palautellaan seuraava päivä. Vapaapäiviä ei liikaa ja vaatimustasoa nostettiin vähitellen. Valitettavan paljon näkee ensin seisottamista ja sitten kivaan treeniin ja taas seisomaan. Näin hevoset eivät pysy kunnossa. Aikoinaan yksi ell sanoi, ettei liike hevosia riko vaan liikkumattomuus. Omastakin vartalosta huomaa, että tietyn tason pystyy suorittamaan vaivatta, mutta esim. puolimaratonille en lähtisi kylmiltään.
Jes, samaa mieltä!