Puhutaanko pihatoista?

Sainkin pelkkää positiivista palautetta hevosen hyvinvointiluennosta, joten siirryn sitten seuraavaan kuumaan perunaan: Mitä mieltä saisi olla pihatoista?

Kun hankin ensimmäiset omat hevoseni kotipihalle tasan 20 vuotta sitten, rakennutin niille kaksi karsinaa. Sinne otin ne sisälle joka ilta. Olipa väliseinäkin umpinainen, ei täysin siis, mutta hevosten kannalta. Sen pituinen se.

Ystäväni sitten ehdotti, että mitä jos ne saisivatkin olla yhdessä ulkona ja mennä sisälle milloin halusivat? Tuumasta toimeen. Tuli hirsipihatto, jossa oli kaksi oviaukkoa. Hevoset viihtyivät siellä. Tuli muutama hevonen lisää, toinen pihattorakennus. Tuli erilaisia hevosrotuja, yksi muutto, toinen muutto ja täällä olemme. Hevosia on työhevosesta arabiin, trakehnerista quarteriin. Kaikki pihatossa. Miten se sujuu?

Hyvin, kiitos. Kun tallissa ollut hevonen tulee pihattoon voi olla, että sitä pitää loimittaa ensimmäisenä talvena. Puhdasta kokemusperäistä tietoa, mutta monella hevosella on ensimmäisenä pihattotalvena ollut ohuempi ja vähemmän eristävä talvikarva, seuraavina vuosina sitten sellainen pihattoasukin tiheämpi, samettimainen turkki. Mutta jollei tulisi sellaista, pihattohevostakin voi oikein hyvin loimittaa. Hyvin istuvalla, hengittävällä ja vedenpitävällä loimella. Erityisesti syksyllä kun sataa, tuulee ja lämpötila on nollan tuntumassa loimi voi olla tarpeen kaikille.

Hevonen on tutkitusti hyvin kylmänkestävä eläin. Se liittynee paitsi siihen, että hevonen pystyy lämmittämään itseään aineenvaihduntaa lisäämällä, eli syömällä heinää kylmällä, myös siihen, että hevosella on varsin suuri tilavuus pinta-alaansa nähden. Eri hevosilla on erilainen kyky sopeutua kylmään johtuen mm. iästä, rodusta, rakenteesta ja talvikarvan määrästä. Kaikilla hevosilla tämä kyky on kuitenkin todella hyvä.

Esimerkiksi kylmäverisillä hevosilla ja poneilla voi olla valtavan paljon enemmän talvikarvaa kuin puoliverisellä. Yleisesti arvioidaan, että alaraja sille, minkä kylmään ilmastoon tottunut hevonen voi pitää miellyttävänä lämpötilana (ns. termoneutraali alue, jolloin hevosen ei tarvitse käyttää energiaa itsensä lämmittämiseen tai viilentämiseen) olisi noin -15 ja -20 asteen välillä aikuisella hevosella (vuotiailla hevosilla rodusta riippuen noin -9 ja -16 asteen välillä).

Hevonen adaptoituu eli sopeutuu olosuhteisiin. Jos hevosta pidetään pihatossa ilman loimea, sen talvikarvan määrä voi olla kaksinkertainen lämpimässä tallissa asuvaan hevoseen verrattuna. Jos taas itse harrastaisin hevosteni kanssa hikiliikuntaa voisin hyvin klipata hevosen ja loimittaa sen, ja se saisi edelleen asua pihatossa.

Kylmänkestävyydestä muihin asioihin: Miksi pihatto?

Ensinnäkin hevosen henkisen hyvinvoinnin takia. Hevonen on sosiaalinen laumaeläin ja sen hyvinvoinnin kannalta on ehdottoman tärkeää, että se pystyy toteuttamaan tätä käyttäytymistarvetta.

Toisekseen hevosen fyysisen terveyden takia. Hevonen on tehty liikkumaan, kävelemään ja juoksemaankin leikkiessään. Sen jalat ja suolisto voivat paremmin, kun se pääsee liikkumaan. Lisäksi hyvässäkin talli-ilmassa on aina moninkertaisesti pölyä ja muita epäpuhtauksia kuin ulkoilmassa.

Mitä täytyy pitää mielessä pihattoryhmiä muodostaessa? Tämä koskee mitä suuremmissa määrin myös yhteistarhausta muutenkin.

  1. Tilaa, resursseja, mahdollisuus väistää muita. Tarhan pitää olla monimuotoisempi kuin tasainen, hiekkapohjainen 30 x 30 m alue. Mieluummin pitkä ja kapea tarha, pari väliaidan pätkää siellä ja täällä, ruokintapisteitä mielellään kuten kissoille hiekkalaatikoita eli eläinten määrä + 1. Hevosille tongittavaa, järsittävää, syötävää, puuhaa – muutakin tekemistä kuin sen yhden kaverin ”vainoaminen”.
  2. Toistensa kanssa toimeen tulevat hevoset pidetään yhdessä. Vaikka ryhmässä eläminen on hevoseläimelle luontaista ja kesyhevosillakin tavoiteltava tila niin henkisen kuin fyysisen hyvinvoinnin kannalta, meidän on otettava vastuu siitä, että kaikilla hevosilla on hyvä olla. Ketään ei saa kiusata hevostenkaan kesken. Koska tilaa on käytännössä aina rajallisesti, ihmisten on seurattava hevosten keskinäistä toimintaa tarkasti. Saavatko kaikki syödä, juoda ja mennä säänsuojaan? Jollei, hevosten jakaminen pienempiin ryhmiin voi olla tarpeen.
  3. Poikkeavasti käyttäytyvät hevosyksilöt. Maassamme on paljon hevosia, joilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia normaaliin sosiaaliseen käyttäytymiseen. Kärjistetysti 5 kk ikäisenä yksin tai varsalaumaan vieroitettu hevonen, joka on tarhannut yksin vuosia, voi olla käyttäytymiseltään poikkeava. Useimmat eivät siltikään ole, onneksi. Hevonen on tavattoman sosiaalinen eläin. Vaikka useimmat hevoset pystyvät sopeutumaan ongelmitta toisten hevosten kanssa elämiseen, kaikki eivät. Silloin rinnakkaiselämä niin, että yksintarhattavalla hevosella on mahdollisuus liikkua toisten hevosen kanssa vaikkakin aidan takana, voi olla tarpeen.
  4. Laumautuminen vie aikaa. Anna hevosille muutama viikko aikaa tottua toisiinsa. Älä erota niitä ihan heti, ellei tilanne oikeasti ole vaarallinen. Se, että vingutaan ja juostaan, on normaalia. Neljän ensimmäisen päivän jälkeen tutkitustikin aggressiivinen käyttäytyminen vähenee ratkaisevasti. Tähän voi mennä enemmän aikaa, mikäli hevosia erotetaan joka päivä, eli yhteistarhaus karsinatallin yhteydessä voi aiheuttaa sen, että hevosten toisiinsa tottuminen vie vähän kauemmin. Jos on hokkikeli, ota takakengät pois muutamaksi viikoksi ja hiekoita tarhaa. Kyllä, siitäkin on vaivaa, mutta kaikkihan me haluamme hevosen parasta.

    Ja P.S.: Ruunilla se, että kaulassa ja ryntäissä on puremajälkiä, sellaisia pintanaarmuja, on useimmiten leikin syytä. Ei hyvinvointiongelma, päinvastoin.

Mejdell ym: Caring for the horse in a cold climate—Reviewing principles for thermoregulation and horse preferences. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168159120301593

https://thehorse.com/115991/study-pasturing-stallions-together-is-possible/

E. Autio: Loose Housing of Horses in Cold Climate: Effects on Behaviour, Nutrition, Growth and Cold Resistance.

K. Bocian, K. Strzelec, I. Janczarek, Z. Jablecki, R. Kolstrung: Length of winter coat in horses depending on husbandry conditions.

N.F. Cymbaluk: Cold housing effects on growth and nutrient demand of young horses.

G.H.M. Jørgensen, L. Aanensen, C.M. Mejdell, K.E. Bøe: Preference for shelter and additional heat when exposed to Nordic winter conditions

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s