Toinen päivä joulukuuta ja jatkamme lempitutkimuksillani! Tällä kertaa ei yhtä absurdi sellainen kuin mangoa ahmivat arabihevoset, vaan todella käyttökelpoinen esimerkki siitä, että eläinlääkärin toimenpiteisiin kouluttaminen kannattaa ja jos hevonen on jo oppinut välttelemään tiettyä toimenpidettä, kouluttamalla – eli järjestelmällisesti siedättämällä (totuttamalla vähitellen tilannetta vaikeuttaen) ja palkitsemalla hevosta – pääsee korjaamaan hevosen käytöstä.
Tutkimuksen abstrakti löytyy täältä: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1558787817301429 ja sen on kirjoittanut Tercevia ja McDonnell. ”Case series report: Systematic rehabilitation of specific health care procedure aversions in 5 ponies” kertoo viidestä eläinlääketieteen opiskelijoiden harjoituskäytössä olleesta ponista, jotka olivat harjoittelukautta ennen olleet helppoja mm. koskettaa joka paikkaan, pistää ja klipata. Ponit olivat tutkimuksen alkaessa vältelleet yhtä tai useampaa näistä toimenpiteistä, kukin tavallaan.
Tutkijat käyttivät edellä mainittua asteittaista siedättämistä sekä positiivista vahvistetta (ruokapalkintoja) poneja kouluttaessa ja keskimääräinen koulutusaika päivittäin oli noin 13 minuuttia. Neljä poneista saavuttivat asetetun vaatimustason onnistuneesta kouluttamisesta kahdeksannella koulutuskerralla ja viides poni yhdeksännellä kerralla. Koulutuksen tulosta seurattiin myös kahden viikon välein 6-10 viikon ajan ja koulutustulos pysyi yllä.
Kouluttamisessa periaatteet pysyvät samana, haluatko opettaa hevoselle paikallaan pysymistä verinäytteen ottamista varten tai esteen hyppäämistä.
1. Arvioi lähtötilanne ja päätä haluttu lopputulos
2. Pilko näiden väli mahdollisimman pieniin askeleisiin
3. Etene hevosen oppimisen ja tottumisen tahdissa
4. Vahvista haluttu käytös jollain, mitä hevonen haluaa
Siinäpä se! Yksinkertaista. Ei helppoa.
Minna Tallberg 