Niin kauan kuin olen ollut kiinnostunut hevosista ja niiden kouluttamisesta, sisältäen ratsastuksen, on ollut myös ilmiö nimeltä viikonloppukurssi. Tai jos valmentaja on tunnetumpi, kyseessä on klinikka. Toisin kuin muut klinikkareissut, nämä ovat olleet aina kiinnostavia.
Joskushan kyse ei ole kahden päivän kurssista, päiviä voi olla vähemmän tai enemmän, mutta periaate on sama: kurssi järjestetään yhdessä paikassa ja siihen osallistuvat monelta tallilta tulevia ratsukoita tai hevosia ihmisineen.
Tämähän on katsojalle tosi hienoa, ja valmentajankaan ei tarvitse liikkua eri tallien välillä. Niille hevosille, jotka asuvat jo kurssipaikalla, kyseessä on hyvä ympäristön muutokseen tottumisen harjoitus, jolleivät he ole katsojiin ennestään tottuneita.
Arvasitte varmaan: mutta. Kyllä, tähänkin tulee yksi mutta. Katsojalle ja kouluttajalle kurssi/klinikka on kätevä, mutta entä hevoselle? Hevoselle kuin hevoselle kuljettaminen on stressiä aiheuttavaa, aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Myös uuteen paikkaan tottuminen vie aikaa. En tarkoita, että kumpikaan olisi mahdoton tehtävä aikuiselle, hyväkuntoiselle hevoselle, mutta näitä asioita on huomioitava.
Kun hevonen tulee uuteen paikkaan, ympäristö vie siltä suuren osan huomiokyvystä joksikin aikaa. Tässä on suuria yksilökohtaisia eroja ja tähän voi vaikuttaa paljon ennakkoon treenaamalla. Eli käymällä kurssipaikalla hevosen kanssa joitain kertoja niin, että hevonen tekee siellä vain rauhallisia asioita. Syö heinää, tekee maasta käsin käyntiväistöjä, ratsastetaan muutama kierros kevyttä ravia ja hengaillaan kavereiden kanssa jutellen. Tuttu hevonen mukana, joka myös matkustaa hyvin. Niin monta kertaa, kunnes hevonen alkaa olemaan oma itsensä myös tässä ympäristössä.
Se ”mutta” liittyy siis siihen, että jos hevonen tuodaan kurssipaikalle ja sen stressitaso on hurjan korkea, sen edellytetään oppivan tähtivalmentajan silmän alla itselleen täysin uusia asioita niin epäonnistuminen on jopa todennäköistä. Onnistuminenkin on toki mahdollista, mutta optimaalinen tilanne se ei yleensä hevoselle ole.
Hevonen saalis- ja laumaeläimenä oppii parhaiten kotialueellaan ja siellä sen on myös helpoin oppia uusiin asioihin mukaan rennon ja myönteisen tunnetilan. Tilanne ei ole kouluttajallekaan kovin reilu: kun paikalle tulee hevosia, jotka ovat kovin jännittyneitä, on vaikea saada opetus toimimaan halutusti ja kouluttajasta riippuen paine voi johtaa helpommin ylilyönteihin.
Kurssit ovat sitten erinomaisia opittujen taitojen yleistämistilaisuuksia, jossa voi toki hevosen mielentilan sallimissa puitteissa hioa yksityiskohtia paremmiksi. Niissä kannattaa hyödyntää erilaisia tapoja auttaa hevosta rentoutumaan.
Tule paikalle hyvissä ajoin niin, että hevonen ehtii kävellä ja syödä heinää sekä juoda kurssipaikalla. Heinä puskuroi mahahappoja ja hevoselle tulisi aina antaa vähintään pieni heinäannos ennen ratsastusta tai muuta liikuntaa. Kurssijärjestäjän toimesta olisi tärkeää varmistaa, että hevonen ei jää omalla vuorollaan yksin kentälle tai maneesiin vaan paikalla olisi aina vähintään yksi toinen rauhallinen hevonen.
Olen myös sitä mieltä, että kaikissa kilpailuissa pitäisi olla kulmahevoset. Ai mitkä kulmahevoset? Hevonen on eläinlajina laumaeläin, ja yksinolo on sille vaikeaa. Ei ole mitään syytä, miksei kursseilla ja kisoissa lisättäisiin hevosen oloa helpottavat seurahevoset, jotka hengailevat areenan joka kulmassa ja vähentävät todennäköisyyttä sille, että hevosta pelottaa enemmän, koska se on yksin.
Ennakoiden: En vastusta hevosten kuljettamista, kursseilla käyttämistä enkä kilpailuttamista. Olen kylläkin sitä mieltä, että näiden tapahtumien uhat hevosen sen hetkiselle hyvinvoinnille on tunnistettava, hyväksyttävä ja minimoitava. Ennen kuin pystymme alan sisällä keskustelemaan avoimesti hevosen käytön aiheuttamasta stressistä ja sen haasteista, emme oikein pääse kehittämään toimintatapoja, jotka minimoivat niiitä.
Lue lisää:
Padalino ym.: Effects of Transport Conditions on Behavioural and Physiological Responses of Horses
Tateo ym.: Transport stress in horses: Effects of two different distances
Waran ym.: Effects of loading and transport on the heart rate and behaviour of horses

Pallonmuotoinen iberialainen hevonen harjoittelee trailerissa seisomista. Se on nyt taas normaalipainoinen, kuten joka talvi.