Hou hou hou ja hauskaa joulua! Katsotaan, pääsenkö viettämään joulua silleen perinteisesti eli jonkun eläimen kanssa eläinlääkärissä 😀 Meillä on paljon eläimiä (hevosia, koiria, kissoja, kanoja, nautoja ja lampaita) eli todennäköisyys sille, että joskus joku loukkaa itsensä, sairastuu tai vaikka syö kokonaisen mutakakun (syömälinjainen labradorinnoutajamme Vallu muutama vuosi sitten, se söi myös kerran kolme kiloa raakoja perunoita) on kohtalainen.
Muutamia vuosia sitten aattoiltapäivä meni rattoisasti PRE-tamma Alman kanssa, kun odotimme ihanaaa eläinälääkäriä toteamaan kaviopaiseen (eikä esimerkiksi luunmurtumaa, siksi tavallaan kuitenkin ”tykkään” kaviopaiseista, koska vaihtoehto on aina huonompi) ja hoitamaan sitä. En ole taikauskoinen, muuten en kirjoittaisi tästäkään aiheesta.
Toivon teille jokaiselle mahdollisimman iloista ja rauhallista aattoa, eli Mendlin kaavion mukaan matalaa stressitasoa ja myönteistä tunnetilaa. Tästä kyseinen Alma-hevonen näyttää mallia, kun harjoitellaan trailerissa seisomista. Nimitykseni tällaiselle on ”myönteinen odotus”. Kuva: Anna Westerlund.
