Nuoresta hevosesta turvallisempi ratsu

Nuoren hevosen kouluttamisessa ratsuksi on monta tietä. Itse olen nähnyt nuorten hevosten ratsastajaan totuttamista ensimmäisiä kertoja 80-luvulla, jolloin tapana näissä paikoissa oli pääpiirteittäin se, että hevosta pidettiin kiinni molemmin puolin, laitettiin ratsastaja selkään (se parhaiten siellä pysyvä) ja sitten hevoseen laitettiin heti liikettä, ettei se keksisi temppuilla. Aivan rentoa se ei ollut kummallekaan osapuolelle. Osasta näistä ratsuista tuli ns. toimivia eli tottuivat, osasta ei. Osa ryntäili, pukitteli, juoksi pää pystyssä jännittyneinä eteenpäin. Osa sulkeutui eikä niiden vapaana tarhassa esitetyistä hienoista liikkeistä näkynyt ratsastajan alla enää koskaan puoliakaan.

Tylsä video tulossa!

Pikakelataan 30 vuotta eteenpäin ja olen saanut olla mukana jo aika monen nuoren hevosen ratsastajaan totuttamisessa. Teen sen nykyään melko lailla eri tavalla kuin mitä näin 80-luvulla. Kuten aina, hyvä koulutus on melko tylsää katsottavaa. Tässä takuutylsä video, olkaa hyvä! Ei pukittelua, ei ryntäilyä, ei dramatiikkaa.

Videossa juuri nelivuotiaaksi kääntynyt suomenhevosruuna Veikko harjoittelee tehtävää nimeltä ”Kannattaa pysyä paikallaan, vaikka ratsastaja sattuisi heilumaan selässä, heilumaan enemmän, heilumaan kaikilla raajoillaan, heilumaan etukenoon ja heilumaan etukenoon huutaen”. Veikon omistajalle Riina Hermanssonille kiitokset videon jakamisesta ja erityiskiitokset siitä, että sain nähdä niin hyvin alkukoulutetun nuoren hevosen. Videolla näkyy myös, miten hyvin positiivista vahvistetta käyttämällä hevosesta ei tule levotonta, tuuppivaa tai näykkivää. Päinvastoin siitä huokuu levollisuus, uteliaisuus ja kiinnostus yhdessä tekemiseen.

Tässä käytämme vastaehdollistamista eli lisäämme jotain, mitä hevonen haluaa (porkkananpalan) johonkin itsessään vähän epämiellyttävään (ratsastajan heiluminen). Koska etenemme myös järjestelmällisesti siedättäen, hevonen tottuu nopeasti. Tällä tavalla tehtynä hevosen koulutus etenee nopeasti ja kaikille osapuolille mahdollisimman turvallisesti. Ajoitamme palkinnon ehdollisella vahvisteella (vihellys).

Pakkasta oli lähes 20 astetta eli pahoitteluni siitä, että videolla viljelen porkkananpaloja ympäri kenttää. En voinut mitenkään luopua hanskoista. Tällä kertaa en siis käyttänyt sitä hevosen lajityypillistä reaktiota hyväkseni sen rauhoittamiseksi, koska siihen ei ollut mitään syytä: Veikko oli omistajansa Riinan luotsaamana jo oppinut pitämään koulutusta mukavana asiana ja se oli ihan riittävän rento.

Muista muutama asia kun lähdet totuttamaan nuorta hevosta ratsastajaan

1. Rento hevonen on turvallisempi hevonen. Nuori hevonen on rennoin tutussa ympäristössä ja niin, että sillä on näköyhteys muihin hevosiin. Jos hevosta on jostain syystä pakko siirtää uuteen paikkaan alkukoulutusta varten, anna sen ensin kotiutua. Yleensä on paljon fiksumpaa siirtää kouluttaja kuin hevonen.

2. Aloita pienestä ja etene asteittain. Älä tee enemmän ennen kuin hevonen on täysin tottunut edelliseen vaiheeseen. Se on nopein tapa päästä perille.

3. Lisää yksi asia kerrallaan. Älä siis laita hevoselle suitset, kuolaimet, satula ja ratsastaja samana päivänä eikä edes välttämättä samalla viikolla. Anna hevosen tottua yhteen asiaan kerralla. Jos hevonen ei ole vielä tottunut näihin kaikkiin asioihin, sen valmiustila kohoaa ja on todennäköisempää, että se loikkii kun ympäristössä tapahtuu jotain.

4. Harjoittele vain oikeita asioita. Suunnittele ja toteuta koulutus niin, että hevonen harjoittelee vain oikeanlaisia askeleita. Niitä se oppii tekemään paremmin. Se tarkoittaa myös, että alussa nuorella hevosella ratsastetaan vain minuutin tai pari ja mielellään niin, että joku on maastakäsin korjaamassa sen tasapainoa heti, kun se lähtee menemään etupainoisemmaksi.

5. Harjoittele samalla vähän lisää. Ei tuossa videollakaan ole tarkoitus, että kukaan tarkoituksella ikinä heittäytyisi kirkuen hevosen kaulan ympäri, mutta vahinkoja voi sattua. Parempi opettaa hevoselle vähän liikaa kuin vähän liian vähän.

Voiko tämän tehdä vain negatiivisella vahvisteella?

Hevosia voi toki kouluttaa ilman positiivista vahvistetta ja näin on tehty pitkään hyvälläkin menestyksellä. (Ruokapalkintojakin on kyllä käytetty pitkään myös, erityisesti nuoren hevosen ratsastajaan totuttamisessa ja vaativien koululiikkeiden kohdalla.) Kunhan aloittaa todella pienestä, palkitsee paineen poistolla kun hevonen tekee oikein ja etenee asteittain niin useimpia hevosia saa koulutettua ratsuiksi ongelmitta näinkin.

Niistä tulee toki vähän erilaisia. Siinä, missä palkitsemalla koulutettu hevonen haluaa, että ihminen kiipeää sen selkään ja pysyy siellä, paineella ja sen poistolla koulutettu hevonen kokee edelleen ihmisen selästä alas tulon helpotuksena. Kun päätyy kouluttamaan palkitsemalla, siitä harvemmin enää haluaa luopua. On aivan eri tunne työskennellä hevosen kanssa, joka pitää työskentelystä yhtä paljon kuin ihminenkin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s