Hevoselle vaikein asia

Hevonen on synnynnäisesti laumaeläin ja yksinolo on sille täysin luonnoton asia. Tämä koskee kaikkia hevosia: ei ole olemassa hevosta, jolle yksinolo olisi aivan sama kuin se, että toisia hevosia olisi näkyvillä. Hevoset voivat reagoida eri tavalla jäädessään yksin: siinä, missä yksi vain hieman nostelee päätään useammin heinäkasasta toinen menee paniikkiin ja juoksee itsensä hikeen. Huolellisesti totuttamalla voidaan kuitenkin useimpia hevosia auttaa kestämään lyhytaikaista yksinoloa.

yksiinYksinolo on hevoselle ehkäpä vaikein asia. Kuvan nuori hevonen on juuri tullut uudelle tallille eikä vielä näe viereisen laitumen hevosia. Kuten näkyy, yksinolosta, kuljetuksesta ja uuteen paikkaan tulosta aiheutuva stressi saa hevosen jännittymään ja kiihtyneenä pakenemaan. Sen pää on pystyssä, silmät laajentuneena ja huulet sekä kasvojen lihakset jännittyneet. Sen selkä on notkolla, häntä koholla eikä se ravatessaan käytä tukilihaksiaan, jolloin sen takaosa jää kauas taakse. Jos kuvittelee hevosen selkään vielä ratsastajan tajuaa, miten jännittyminen vaikuttaa hevosen mahdollisuuteen kantaa ratsastajaa hyvin. Ratsastajan paino tuntuisi epämukavalta tällä tavalla liikkuvalle hevoselle.

Turvallisuus on tärkein – hevosellekin

Hevoselle yksinolo on aina lähtökohtaisesti stressaavampaa kuin toisten hevosten kanssa oleminen. Hevonen on laumaeläin, joka luontaisesti hyvin harvoin hakeutuisi pidemmäksi aikaa pois muiden hevosten luota niin, ettei se näe muita. Kun seuraa suurella alueella vapaana eläviä hevosia huomaa, että kun yksi hevonen lähtee vaeltamaan, muut yleensä seuraavat. Elleivät lähde mukaan, hevonen pysähtyy tai palaa takaisin toisten luo. Varsova tamma vetäytyy yleensä muista erilleen varsomisen ajaksi.

Siinä missä ratsastajan toiveena voi olla vain rentoa maastoilua metsässä kahdestaan hevosen kanssa, hevosen kannalta yksin maastoon lähteminen voi pahimmillaan olla kauhistus. Se voi pysähdellä matkalla, olla epätavallisen kiihtynyt ja säpsyilevä ja pahimmassa tapauksessa ryöstää tai olla lähtemättä tallin pihasta lainkaan.

Monelle hevoselle myös yksin tarhaan tai talliin jääminen on kauhun paikka.

Emme voi muuttaa sitä, millainen eläin hevonen on, mutta useimpia hevosia pystyy kouluttamalla auttamaan eroahdistuksesta eroon ja saamaan niistä rentoja maastoratsuja. Se vaatii kuitenkin hevosenomistajalta jonkun verran suunnitelmallisuutta ja viitseliäisyyttä. Toisessa vaakakupissa tosin painaa sekä hevosen että omistajan elämänlaatu: mitä normaalimpi hevosen stressitaso on, sitä ennakoitavampi ja turvallisempi sen käyttäytyminen on.

itselastautuva1
Jotta hevonen matkustaisi rauhassa yksinkin, on sitä sekä totutettava traileriin että yksinoloon, ensin kumpaankin erikseen. Rennosti molempiin asioihin suhtautuva hevonen on turvallisempi kuljetettava ja suorittaa kilpailuissa todennäköisesti paremmin, kun turha jännittäminen ei vie energiaa ja keskittymiskykyä. Kuvan hevoselle on opetettu, että traileri on sekä turvallinen että miellyttävä paikka, jolloin se menee sinne mielellään, vaikkei muita hevosia ole näkyvissä, ja matkustaa hyvin.  Olemme myös käyttäneet tätä hevosta varsojen ja nuorten hevosten kuljetuksessa seurana, sillä se on kaikista paras opettaja siihen, miten kuljetuksen aikana kuuluu olla.

Yksilöllisiä eroja tässäkin

Varsat ja nuoret hevoset tuntuvat olevan hädissään heti joutuessaan muusta laumasta eroon mutta vanhempikin hevonen voi olla hyvin stressaantunut jäädessään yksin tarhaan tai talliin. Oli hevonen minkä ikäinen tahansa sitä kannattaa asteittain totuttaa yksinoloon niin, että sillä on mahdollisuus pysyä rauhallisena. Tällä tavalla hevonen oppii käyttäytymään rauhallisesti yksinkin.

Tee tämä jo ennen kuin yksinolosta on tullut ongelma! Hevonen saattaa valitettavasti jopa yhdestä kerrasta oppia pelkäämään yksinoloa jopa paljon enemmän kuin se luontaisesti tekisi. Tähän voi riittää esimerkiksi varsan kohdalla se, että sitä vieroitetaan ja samalla kuljetetaan yksin uuteen kotiin. Koska hevonen on hevonen, kannattaa aina miettiä, olisiko mahdollista ottaa toinen hevonen mukaan.
Lisäksi hevonen voi toistojen myötä vahingossa oppia, että käyttäytymällä kiihtyneesti (hirnumalla, juoksemalla jne.) toinen hevonen tulee takaisin, vaikkei ihmisen mielestä tällaista syy- ja seuraussuhdetta tietenkään ole. Pahimmillaan hevonen voi loukata itseään tarhassa tai karsinassa tai jos ihminen on selässä, hevosen reaktiot voivat aiheuttaa ihmiselle vaaratilanteita.

Pelkäävän hevosen rankaiseminen

Jos hevosta pelottaa joka päivä tai monta kertaa viikossa, sen stressitaso ei pääse palautumaan normaaliksi missään vaiheessa ja tämä voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa hevoselle paitsi käyttäytymisongelmia myös fyysisiä vaivoja. Myös rankaisut ovat helposti osassa ongelman pahentumisessa.

Jännittynyt hevonen reagoi voimakkaammin kaikkiin ympäristön tapahtumiin ja esimerkiksi maastossa ratsastaja selässä säpsähtelevä tai loikkiva hevonen tulee tahtomattaan rankaiseeksi itseään. Ratsastajan on mahdotonta pysyä poukkoilevan tai pysähtelevän hevosen selässä tasapainossa vaan hevonen tuntee säikähtäessään epämukavuutta tai kipua selässä tai suussa. Tämä johtaa helposti yhä pahenevaan kierteeseen, jossa hevonen koko ajan oppii, että yksin maastossa kulkeminen on hankalaa ja epämukavaa ja joskus se lopulta pyrkii välttämään sinne joutumista viimeiseen asti.

Vaikka kukaan ei lähtisi tahallaan rankaisemaan pelkäävää hevosta säpsymisestä niin tällaiset tahattomat rankaisut toimivat valitettavasti aivan samalla tavalla kuin tahallisetkin: ne pahimmillaan saavat hevosen pelkäämään moninkertaisesti enemmän ja pahentavat ongelmaa.

Jos hevosta taas rankaisee tahallaan siitä, että se pelkää, hevosen pelko ei vähene eikä siitä todennäköisesti koskaan tule luotettavampaa maastoratsua tai suhtaudu rauhallisemmin yksin maneesissa oloon. Tässäkin kannattaa miettiä sitä, mikä on syy ja mikä seuraus ja pyrkiä poistamaan ongelmakäytöksen syytä. Syy on siis, ettei hevonen osaa olla maastossa tai maneesissa yksin, ja se voi oireilla poukkoiluna tai pysähtelemisenä. Korjaamalla syytä poistuu myös oire, tai se korjaantuu lopuksi hyvin pienellä kouluttamisella. Jos syy käytökseen ei poistu, voidaan oiretta yrittää korjata loputtomasti ilman, että siitä on mainittavaa hyötyä.

Ympäristön hallinta koulutuksen ajan

Koulutuksen ajan olisi tärkeää, että hevonen ei joudu kokemaan eroahdistusta. Jokainen kerta, kun hevonen harjoittelee kiihtyneenä karsinassa tai tarhassa pyörimistä tai maastolenkillä loikkimista, se tapa toimia vahvistuu. Jotta uuden tavan koulutus etenisi mahdollisimman nopeasti, kannattaa järjestää hevosen muu ympäristö koulutuksen ajaksi mahdollisimman stressittömäksi. Tämä tarkoittaa usein sitä, että hevosta ratsastetaan muiden hevosten seurassa jos sitä jännittää olla yksin kentällä. Usein on myös mahdollista ottaa rauhallinen seurahevonen mukaan maneesiin tai kentän laidalle ratsastuksen ajaksi. Koska kaikki hevoset ovat kuitenkin hevosia, voisi mielestäni jokaiselle tallille rakentaa pieni karsinan kokoinen tarha kentän viereen, johon voisi ottaa toisen hevosen vaikka syömään heiniä sillä aikaa, kun eroahdistushevonen tai nuori, vielä yksinoloon opettamaton hevonen tekee kentällä töitä.

Esimerkkiohjeet hevosen opettamiseksi yksinoloon

Kun aloitat hevosen opettamisen suhtautumaan yksinoloon rauhallisesti, etsi ensin paikka ja tilanne, missä hevonen on rauhallinen. Se voi olla hevosen oma tarha tai laidun, missä sillä on hevosseuraa. Muista, että tarkoitus on aloittaa hevosen mukavuusalueella ja asteittain laajentaa sitä. Jos haluat hieman lisätä todennäköisyyttä sille, että hevonen käyttäytyy rauhallisesti voit kokeilla feromonivalmisteen käyttöä (kauppanimi Confidence EQ). Geeliä levitetään hevosen sierainten tuntumaan vähintään puoli tuntia ennen harjoituksen aloittamista. Feromoni ei ole oikotie onneen mutta se voi lisätä todennäköisyyttä oikeaan tunnetilaan ja käytökseen hevosessa ja tätä voidaan sitten kouluttamalla vahvistaa.

Aloita helposta, etene pienin askelin

Yleisenä sääntönä kaikessa koulutuksessa voi pitää, että mitä pienempiin askeliin pystyt pilkkomaan vaikean asian, sitä nopeammin saavutat lopullisen päämäärään. Hevonen oppii onnistuneista toistoista ja näitä toistoja kannattaa järjestää mahdollisimman monta mahdollisimman lyhyessä ajassa. Olet muuttamassa hevosen tunnetilaa ja siinä onnistut parhaiten, mitä pienemmän jännittymisen tunnistat. Tarkkaile siis ensin hevosta tarhassa silloin, kun se on rento. Muuten on vaikea nähdä, milloin se jännittyy vasta vähän. Jää siihen pisteeseen harjoittelemaan ja etene vasta, kun hevonen on taas rento.

Jos hevosella on sekä vaikeuksia lähteä yksin maastoon tai maneesiin että vaikeuksia jäädä yksin talliin ja tarhaan, aloita opettaminen helpoimmasta päästä eli siitä, että hevonen ensin opetetaan lähtemään kauemmas muista hevosista. Vasta kun tämä sujuu on vuorossa vaikeampi asia eli se, että kaveri viedään kauemmas ja ”ongelmahevonen” jää.

 

Käytä palkintona sitä, mitä hevonen haluaa (ei, se ei ole ruokaa)

Jos hevosella on jo ongelma yksinolon kanssa, kyseessä on vanhan jännittymisen tai pelon korjauskoulutuksesta ja se vaatii aina moninkertaisesti toistoja verrattuna siihen, että nuorta hevosta vain opetettaisiin alusta alkaen olemaan rauhassa yksin. Molempiin tapauksiin sopii kuitenkin samankaltainen opetustapa: viedään hevonen ensin vain muutaman metrin päähän ja heti takaisin muiden luo.

Etäisyyttä kasvatetaan muutama metri kerrallaan niin, että hevonen pysyy rauhallisena. Jos hevonen jännittyy, seuraavalla kerralla ei mennä vielä kauemmas vaan pysytellään samalla alueella kunnnes hevonen tottuu siihen ja rentoutuu.

2009_03_21_5639

Jännittävässäkin tilanteessa hevonen on rennompi kun sen seurassa on tuttuja hevosia. Tätä kannattaa käyttää hyödyksi koulutuksessa. Kuvan hevoset olivat esiintymässä Saksan Equitana-messuilla, jossa niiden ryhmäkarsinan ohi kulki päivittäin tuhansia ihmisiä. Katso hevosten ilmeitä: etuallalla makuulla oleva kimo on melko rento, mutta ovatko muut?

Olet opettamassa hevonen tekemään aivan päinvastoin kuin sen vaistot sanovat. Ole siis kärsivällinen.

Voit halutessasi lisätä jotain muutakin, mitä hevonen haluaa palkintona kauemmas lähtemisestä: voit esimerkiksi viedä sen syömään tuoretta ruohoa hetkeksi tai antaa sille porkkana, kun se on kauimpana muista. Opeta hevoselle silloin ensin luopuminen (ohjeet löytyvät esimerkiksi Tuire Kaimion kirjasta Hevosen kanssa), jotta se osaa käyttäytyä kohteliaasti porkkanoita saadessaan. Ainakin alussa varsinainen palkinto on kuitenkin se, että hevonen pääsee takaisin muiden luo.

Monilla hevosilla on keskipäivällä lepohetki tarhassa. Tämä voi olla otollinen aika harjoitteluun. Älä jatka liian kauan: puolen tunnin harjoittelukerralla saat monia kymmeniä onnistuneita toistoja. Tarkoitus on palkita hevosta siitä, että se lähtee mukaasi ja pysyy rentona sillä, että se pääsee takaisin muiden luo. Koska tarkoitus on opettaa hevonen haluamaan muista yhä kauemmas on hyvä ottaa mukaan ehdollinen vahviste, mistä hevonen oppii tunnistamaan, mistä se tarkalleen pääsee takaisin muiden hevosten luo.

Keksi siis joku lyhyt sana, millä kerrot hevoselle tarkan hetken, mistä se saa palkinnon. Tässä ohjeessa käytän sanaa ”takaisin” englanniksi, eli ”back”.

  1. Ota hevonen riimuun ja naruun ja vie se hieman kauemmas muista. Pari metriä tarhan sisällä riittää. Sano hevoselle ”back” ja taluta se takaisin muiden luo. Anna hevosen seistä siellä vähintään muutamia kymmeniä sekunteja.
  2. Toista sama asia, ja jos hevonen pysyy rentona, vaikeuta sitten tehtävä asteittain. Lisää etäisyyttä muihin hevosiin muutama metri kerrallaan ja kun hevonen on kauimpana muista, sano ”back” ja palaa muiden luo. Kun hevonen on oppinut koulutusjärjestelmän, useimmiten riittää, että se pääsee lähemmäs muita, esimerkiksi aidan ulkopuolelle seisomaan, sitä ei enää tarvitse palauttaa aivan toisten hevosten viereen.
  3. Hevonen tarvitsee vain parikymmentä toistoa oppiakseen sekä sanan tarkoituksen että tehtävän periaatteen. Pidä mielessä, että haluat opettaa hevosta rauhalliseksi ja se tehdään harjoittelemalla rauhallista käytöstä. Jos huomaat, että hevonen jännittyy jossain kohdassa, älä enää vaikeuta tehtävää. Palaa muutama metri takaisin päin seuraavalla kerralla ja lisää etäisyyttä taas metri kerrallaan. Tällä tavalla hevosen mukavuusalue kasvaa koko ajan ja harjoitus etenee jouhevasti.
  4. Mitä pienemmistä merkeistä huomaat hevosen alkavan jännittymisen, sitä nopeammin koulutus yleensä etenee. Älä kuitenkaan pelkää epäonnistumista: jotta koulutus etenee, sinun pitääkin vaikeuttaa tilannetta ja joskus hevonen jännittyy silloin enemmän. Se ei haittaa. Palaa kuitenkin silloin takaisin hevosen mukavuusalueelle ja etene pienemmin askelin.
  5. Kun hevonen on oppinut järjestelmän (= vähintään parikymmentä toistoa), lisää sille jotain mielekästä tekemistä kun se on kaikista kauimpana muista hevosista. Se voi esimerkiksi saada syödä tuoretta ruohoa tien varressa vähän aikaa. Siihenkin kannattaa liittää selkeä merkki, jolla hevonen saa luvan syödä: taluta esimerkiksi hevonen ruohon luo ja pyydä sitä laskemaan päätään riimunarusta. Silloin hevonen oppii, milloin syöminen on sallittua.
    (Kommentti: julkaisen tämän blogissani helmikuussa, jolloin tuoretta ruohoa on vähänlaisesti saatavilla, mutta jos harjoittelet vasta kevätkaudella, se voi olla todella hyvä palkinto hevoselle.)
  6. Kun harjoitus etenee hyvin, huomaat pian, että hevonen ei enää kiirehdi takaisin muiden hevosten luo vaan alkaa itse suorastaan ehdottamaan kauemmaksi menemistä, koska siellä saa laiduntaa tai syödä porkkanaa. Silloin toisten luo pääseminen alkaa menettämään merkitystään palkintona ja ihmisen kanssa mukaan lähtemisestä on tullut parempi vaihtoehto.
    Tämä on tavoite!
    Tarkoitus onkin ollut kouluttaa hevosta niin, että se alkaa pitämään takaisin toisten hevosten luo pääsyä hieman tylsänä ja ihmisen mukana kulkeminen – talutettuna tai myöhemmin ratsastettuna – mukavampana.
  7. Kun hevonen alkaa olla sitä mieltä, että ihmisen mukana kulkeminen on sekä turvallista että mukavaa, eroahdistus usein jää pois itsestään. Tee seuraavaksi samat harjoitukset niin, että olet selässä. Niitä ei useimmiten tarvitse toistaa lainkaan yhtä monta kertaa eikä yhtä asteittain edeten, mutta on hyvä aloittaa helpoimmasta kohdasta ja toistaa sitä muutama kerta, että hevonenkin ymmärtää kyseessä olevan sama harjoitus.

Sitten maastoon – asteittain

Jos hevosella on ongelmia lähteä ratsastettuna maastoon tai vaikkapa kentälle tai maneesiin, missä ei ole näköyhteyttä toisiin hevosiin, tai jos nuori hevonen on vasta oppimassa turvalliseksi maastoratsuksi voit jakaa totuttamisen kahteen osaan: maastoreittiin, kenttään tai maneesiin totuttamiseen ja yksinolon opettamiseen. Aloita siitä, että hevonen kulkee em. paikkoihin rauhallisen toisen hevosen seurassa, kunnes se suhtautuu siihen rennosti. Alussa rauhallisempi ja tottuneempi hevonen menee maastossa edellä ja kun se sujuu, vaihdatte järjestystä.

Seuraava askel on totuttaa hevonen siihen, että se voi mennä samoihin paikkoihin yksin, mutta talutettuna. Hevonen ei näe selässään istuvaa ihmistä kovinkaan hyvin ja tuntuu siltä, että monelle hevoselle on hyvin hankala heti mennä ratsastettuna maastoon yksin kun taas talutettuna se sujuu oikein hyvin.

Kun hevonen on ensin oppinut kävelemään pienen maastolenkin toisen hevosen seurassa ja sitten talutettuna, sille voidaan ensin aidatulla alueella opettaa ohjasajon alkeet ja käyttää tätä maastossa hyväksi: kun ihminen käveleekin kerta toisena jälkeen asteittain hieman taaempana ja sitten ohjasajaa hevosta, hevonen oppii samalla menemään reitin ilman vetoapua.

Ohjasajossa kannattaa kuolainten sijaan käyttää esimerkiksi hyvää kapsonia, jolloin mahdollinen pitkän ohjan paino ei niin helposti opeta hevosta painautumaan kuolaimen taakse.

Kuulostaako hirvittävän monimutkaiselta ja pitkälliseltä? Jos ensimmäinen maastolenkki on hyvin lyhyt kierros lähiympäristössä, ei tämänkään asian opettamisessa mene kovinkaan montaa kertaa. Saman päivän aikana voit päästä vaikeuttamaan tehtävää monta kertaa eli laajennat hevosen mukavuusaluetta koko ajan suuremmaksi ja suuremmaksi. Jos hevonen on jo oppinut jännittämään yksinoloa kyseessä on vanhan opitun asian korjaamisesta, ja siihen voi mennä hevosen oppimishistoriasta riippuen kymmenen, sata tai tuhat kertaa pitempään.

Jos etenet järjestelmällisesti ja vaikeutat harjoittelua vasta, kun hevonen suhtautuu rennosti edelliseen vaiheeseen, saat lopulta todennäköisesti hevosen, joka suhtautuu maastoiluunkin rennosti ja on siten paljon miellyttävämpi ja turvallisempi ratsastaa tai ajaa.

Kun hevosen ongelmana on yksin tarhaan tai talliin jääminen, harjoitus kannattaa rakentaa samalla tavalla kuin ohjeissa, jossa hevosta talutetaan muiden luota kauemmas. Tässä tapauksessa kuitenkin tarvitaan avuksi toinen hevonen, jota liikutetaan ja jota palautetaan sopivalla hetkellä lähemmäs toista hevosta. Katso nyt tarhaan jäävän hevosen käytöstä tarkasti ja palkitse sitä tuomalla kaveri lähemmäs silloin, kun se on rauhallinen.

Mikäli mahdollista, anna tarhaan jäävälle eroahdistushevoselle heinää syötäväksi: se helpottaa omaa tehtävääsi, joka on palkita hevonen rauhallisuudesta tuomalla toinen hevonen takaisin. Syöminen voi myös hieman rauhoittaa hevosta ja ainakin se helpottaa ihmisen havainnointia siitä, milloin hevonen vasta hieman huolestuu: kun pää nousee heiniltä, hevosta jo hieman jännittää.

Tärkeimmät kohdat:

  • Aloita sellaisesta tilanteesta, missä hevonen on rento
  • Vaikeuta asteittain, ei suurin harppauksin
  • Jos koulutus ei etene, palaa hieman takaisin ja jatka sieltä
  • Harjoittele onnistumisia, ei epäonnistumisia!
  • Hoida pieni ongelma pois jo ennen kuin siitä tulee suuri ongelma
  • Muista, että hevoselle yksinolo on vaikeampaa kuin isojen esteiden hyppääminen tai piaffe. Se tarvitsee siis paljon järjestelmällistä koulutusta, jotta se oppisi tämän asian.

Yllä oleva teksti on muokattu Hippos-lehdessä vuonna 2015 julkaistusta artikkelistani. Alkuperäiseen artikkeliin haastattelin myös käyttäytymistieteisiin perehtynyttä eläinlääkäriä Tuulia Applebytä, joka kertoi mm. feromonien käytöstä, ja hevoskasvattajaa, lännenratsastajaa ja opettajaa Ursula Turtiaista.

Sananen tekijänoikeudesta: Saat todella mielellään jakaa tätä linkkiä, se ilahduttaisi minua ja parantaa todennäköisesti samalla muutaman hevosen ja ihmisen hyvinvointia. Et kuitenkaan saa julkaista ohjeita kopioimalla ja liittämällä niitä esimerkiksi omalla FB-sivuillasi tai www-sivuilla etkä esimerkiksi tulostaa niitä ja jakaa niitä. Tekstin ja kuvien copyright: Minna Tallberg.

Kuka olen?
Olen ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja, joka työskentelee pääosin hevosten kanssa. Hevosiin olen tutustunut 1970-luvulla. Olen myös perehtynyt niiden käyttäytymiseen seuraamalla luontaisissa oloissa eläviä hevoslaumoja ulkomailla. Pysyn ajan tasalla hevosaiheisista tutkimuksista ja ylläpidän Hevostutkimuksia-ryhmää Facebookissa Luennoin ja kurssitan ympäri Suomea, niin hevosharrastajia kuin eläintenkouluttajaopiskelijoitakin. Yhdessä Anna Kilpeläisen, Tuire Kaimion ja Mintti Rautioahon kanssa vastaan Suomen Ratsastajainliiton Hevosen hyvinvointikiertueen luennoista. Olen tavattoman huono muistamaan vastaamaan sähköposteihin joten minulle kannattaa soittaa p. 050-520 3598.

Lähteet:

Christensen, JW et al: Effects of a calm companion on fear reactions in naive test horses, 2008
Durier, V. et al: Locomotor Inhibition in Adult Horses Faced to Stressors: A Single Postpartum Experience May be Enough!
Haartmann, E et al: Training young horses to social separation: effect of a companion horse on training efficiency, 2011
Momozawa, Y. et al: Assessing equine anxiety-related parameters using an isolation test in combination with a questionnaire survey
Sankey, C et al: The way to a man’s heart is through his stomach: what about horses?
Sankey, C et al: Reinforcement as a mediator of the perception of humans by horses (Equus caballus)
Valenchon, M et al: Stress Modulates Instrumental Learning Performances in Horses (Equus caballus) in Interaction with Temperament 2013
Yarnael, K et al: Domesticated horses differ in their behavioural and physiological responses to isolated and group housing, 2015

2 Kommenttia

  1. Teksti on aivan asiallinen, mutta en aivan täysin ymmärrä miten ihmisen kanssa olevan hevosen ajatellaan olevan yksin. Mikäli hevonen on yksin, ei sen luona ole ketään muuta. Ihmisen kanssa oleminen on mielestäni eri asia kuin yksin oleminen. Herääkin kysymys, minkä vuoksi hevonen, joka on ihmisen kanssa, kokee olonsa yksinäiseksi? Olisiko kysymys ensisijassa siitä, ettei hevosen ja ihmisen välinen suhde ole kunnossa? Että ihminen ei ole onnistunut tulemaan osaksi hevosen laumaa? En nimittäin ikinä ole ajatellut yksin hevosilla ratsastaessani, ajaessani tai niitä opettaessani, että hevoset ajattelisivat olevansa yksin. Minä olen osa heidän laumaansa, ja me olemme yhdessä ollessamme yhdessä, emme yksinäisiä. Hevonen opetetaan pienestäpitäen siihen, että ihminen on mukana. Tammaa ja varsaa talutellaan aluksi kahdestaan. Vieroitusta seuraavana keväänä tai syksynä tapahtuvassa ajolle opetuksessa varsa turvautuu ihmiseen. Tämän jälkeen hevoselle on täysin normaalia liikkua ihmisen kanssa. Ihminen on se turva jonka hevonen tarvitsee. Ihminen tietää mikä maailmassa on vaarallista ja mikä ei. Kysymys ei ole hevosen siedättämisestä yksinoloon, mikäli puhutaan esimerkiksi maastoilusta, vaan luottamuksen luomisesta ihmisen ja hevosen välille. Tämä luottamus heijastuu myös myöhemmin varsinaiseen yksinoloon, esim. trailerissa yksin matkustamiseen, koska hevonen luottaa, ettei ihmisen kanssa synny vaaratilanteita, ja vaikka syntyisikin, niistä selvitään yhdessä.

    1. Totta, pitäisi ehkä lukea, että ”yksin” silloin kun hevonen on ihmisen kanssa. Useimmalle hevoselle kuitenkin on suurta väliä, onko muita hevosia mukana vai toiseen lajiin kuuluvia tyyppejä, kuten ihmisiä.

      Jos kaikki on kunnossa, eikä hevosella ole ongelmia mennä maastoon, traileriin, talliin jne. ilman muita hevosia niin ongelmaahan ei ole. Yksinoloon liittyviä ongelmia (ja tarkoitan tosiaan nyt sitä, ettei lajitovereita ole lähellä) on kuitenkin muilla tosi paljon ja siksi kirjoitin tuosta tuossa muodossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s