Tieto lisää tuskaa – tai vähentää sitä

Suomen Ratsastajainliiton jäsenseura Operantit Ratsastajat ry on tehnyt SRL:n kevätkokoukselle esityksen kilpailusääntöjen muuttamisesta. Esitys on kokonaisuudessaan luettavissa täältä (linkki vie OpeRan kotisivuille).

Ajattelin tehdä tällaisen hyvin epävirallisen ja ainoastaan omaa käsitystäni edustavan yhteenvedon esityksestä tähän blogiin ihan siltä varalta, että joku ei jaksa lukea koko 2800 sanan esitystä lähdeviitteineen.

Esityksessä on kuusi kohtaa, joista toivotaan äänestettävän kevätkokouksessa yksi kerrallaan. Esityksen on kirjoittanut eläinlääketieteen lisensiaatti Mirjami Miettinen, joka teki vuonna 2015 valmistuneen tutkimuksen suomalaishevosten suun terveydestä (linkki vie koko tutkimukseen, joka on suomeksi, pdf-tiedosto).

Tutkimus on paikoin karua luettavaa:

78%:lla kuolaimia käyttävistä hevosista havaittiin suun haavaumia. 63 %:lla hevosista oli akuutteja haavaumia ja 37 %:lla kroonisia haavaumia.”

Lähes neljällä hevosella viidestä, jotka ratsastettiin kuolaimella, oli siis haavoja suussa.

Tämä tutkimus oli se kimmoke, joka johti nyt SRL:lle lähetettyyn esitykseen kilpailusääntöjen muuttamisesta. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa vaan voi vähentää sitä, mikäli sääntöjä nykyaikaistetaan hevosen hyvinvointia mielessä pitäen.

OpeRan esitys pähkinänkuoressa:
5 x lisää valinnanvapautta ja yksi kielto

 

  1. Turpahihnan käyttö vapaaehtoiseksi kaikissa kouluratsastusluokissaMitä tämä tarkoittaa?
    Tällä hetkellä kouluratsastuskilpailuissa hevosella pitää olla turpahihna. OpeRa esittää, että vaihtoehtoja tulisi yksi lisää: hevosella voisi koulukilpailussa ratsastajan valinnan mukaan olla joko turpahihna tai ei turpahihnaa.

    Miksi sääntömuutosta tarvitaan? 
    Turpahihna aiheuttaa sen, että hevosen posket painautuvat hampaisiin. Tämä voi aiheuttaa haavoja poskien sisäpuolelle ellei hampaita pyöristetä. Hampaiden pyöristäminen taas häiritsee heinän hienontamista.
    Hevosen suun terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta kouluratsastuksessa tulisi sallia ratsastaminen ilman turpahihnaa.

    Haluan ratsastaa turpahihnalla, ollaanko sitä kieltämässä?
    Ei olla. Jos sääntömuutos hyväksytään, voit edelleen kilpailla turpahihnan kanssa.

  2. Turpahihnan suurimman sallitun kireyden määritteleminen ja mittaaminen kilpailuissaMitä tämä tarkoittaa?
    Tällä hetkellä kilpailusäännöissä todetaan, ettei turpahihna saa olla liian kireä muttei kuitenkaan määritellä, missä raja menee. Ehdotuksessa esitetään, että suurin sallittu turpahihnan kireys määritellään ja että sitä tarkistetaan kisoissa ISES:in turpahihnamittatikulla. (Linkki vie Youtube-videoon ko. mittalaitteesta.)

    Miksi sääntömuutosta tarvitaan? 
    Turpahihna voi aiheuttaa hevoselle epämukavuutta tai kipua ollessaan niin kireällä, että se painaa poskia hampaita vasten.

  3. Kuolaimettomien suitsien salliminen kaikissa kouluratsastusluokissaMitä tämä tarkoittaa?
    Kun nykyisin koulukilpailuissa on sallittu nivel- tai kankisuitsitus, ehdotuksen jälkeen ratsastaja saisi valita myös säännöissä sallitut kuolaimettomat suitset kilpailuihin.

    Miksi sääntömuutosta tarvitaan? 
    Kuolaimia on käytetty jo tuhansia vuosia ja niiden käyttö on alkanut aikana, jolloin eläimen kipu ei ollut kovin tärkeä asia. Nykyään kuitenkin tiedetään, että kuolaimilla on helppo aiheuttaa kipua vahingossakin: kuolaimettomilla suitsilla paine kohdistuu vähemmän herkkiin osiin päätä.
    Miettisen tutkimuksessa 63 %:lla kuolaimilla ratsastetuista hevosista oli kuolaimesta johtuvia kulumia hampaissa ja 78 %:lla haavaumia suussa.
    Hollannissa, joka on yksi kouluratsastuksen supermaista, kilpaileminen kuolaimettomilla suitsilla on ollut sallittu helpoissa luokissa jo muutaman vuoden ajan ja päätös siitä, että kun kuolaimettomilla kilpailevat ratsukot nousevat vaikeisiin luokkiin ne voivat jatkaa kuolaimettomilla kilpailemista, on jo tehty.

    Haluan kilpailla kuolaimilla, ollaanko tätä kieltämässä?
    Ei olla.

  4. Nivelkuolaimella kilpailemisen salliminen kaikissa kouluratsastusluokissaMitä tämä tarkoittaa?
    Tällä hetkellä helpommat koululuokat ratsastetaan aina nivelsuitsituksella, vaativat ja vaikeat luokat käytännössä aina kankisuitsituksella. Esityksen mukaisen sääntömuutoksen jälkeen ratsastaja saisi kilpailla nivelsuitsituksella kaikissa luokissa.

    Miksi sääntömuutosta tarvitaan?
    Miettisen tutkimuksessa mitattiin myös hevosen suulaen korkeus, joka oli pienimmillään vain 24 mm. Jos hevosella on 12 mm paksu kuolain, tämä jättää kielelle tilaa vain 12 mm. Jos hevosella on paksu kieli ja matala suu, sille ei voi sovittaa kanki- ja nivelkuolaimia niin, että se ei aiheuttaisi hevoselle epämukavuutta. Lisäksi kankikuolain altistaa hevosta helpommin suun vaurioille vipuvarsivaikutuksen takia: pienempi paine saa aikaan suuremman paineen hevosen hammaslomaan.

    Haluan kilpailla kankisuitsituksella, ollaanko tätä kieltämässä?
    Ei olla. Jos ehdotus sääntömuutoksesta hyväksytään, voit edelleen kilpailla kankisuitsituksella niissä luokissa, jossa se on sallittu.

  5. Gramaanien käyttökielto verryttelyssä ja kilpailualueella kaikissa ratsastuksen lajeissaMitä tämä tarkoittaa? 
    Gramaanien käyttäminen ei olisi sallittu kilpailualueella eikä verryttelyssä.

    Miksi sääntömuutosta tarvitaan? 
    Gramaaneilla on vipuvarsivaikutus ja voivat pakottaa hevosen pään ja kaulan staattiseen asentoon. Hevonen ei pysty silloin välttämään kuolaimen aiheuttamaa painetta. Gramaaneilla hevosta voidaan myös helposti pakottaa hyperfleksioon (=rollkur-asentoon), joka taas haittaa hevosen hengitystä, aiheuttaa sille stressiä ja epämukavuutta. Sveitsin ratsastajainliitto on jo kieltänyt gramaanit verryttelyssä.

  6. Kannusten käyttö vapaaehtoiseksi kaikissa kouluratsastusluokissaMitä tämä tarkoittaa?
    Tällä hetkellä kouluratsastussäännöissä kannukset kuuluvat ratsastajan kilpailuasuun. Valekannukset ilman nuppia ovat sallittu.

    Miksi sääntömuutos tarvitaan?
    Kannukset (linkki vie Wikipediaan) ovat metallista valmistettuja apuvälineitä, jossa metallikärki käytetään hevosta kohti. Kannuksetkin ovat vähintään satoja vuotta vanha keksintö.
    Kannuksella ratsastaja voi aiheuttaa suuren pistemäisen paineen hevosen kylkeen pienelläkin pohjeavulla.

    Tärkein syy kannusten käytön muuttamiseksi vapaaehtoiseksi on kuitenkin periaatteellinen: Kouluratsastuksen tarkoitus on tehdä hevosesta luottavainen ja kuuliainen ja ratsastajan apuihin rauhallisesti vastaavan. Silloin on paikallaan sallia myös kilpaileminen ilman ylimääräisiä apuvälineitä.

    Haluan kilpailla kannuksilla, ollaanko tätä kieltämässä?
    Ei olla.

    Mihin menet, kilparatsastus?

    Mietin, kirjoitanko tätä viimeistä kappaletta lainkaan. Se kuulostaa nimittäin omiinkin korviini hieman typerältä. Tunteellinen, sentimentaalinen, you name it, I thought it. Mutta kirjoitanpa kuitenkin. Tästä voi jokainen hypätä yli.

    Synnyin hevoshulluna. Kuten Robert Vavra (linkki menee Vavran kuvagalleriasivulle) jossain hevosvalokuvakirjansa epilogissa kirjoitti, oli aivan kuin olisin syntynyt hullaantuneena siitä, miltä hevoset näyttävät, tuoksuvat ja tuntuvat.

    Luulen, että monikin tunnistaa tämän saman itsessään. Hevonen on kulkenut pitkän matkan ihmisten rinnalla ja aina on ollut ihmisiä, joille hevonen on ollut enemmän kuin työjuhta, kukuväline tai pihvi.

    Olen seurannut kilparatsastusmaailmaa tarkkaan 80-90-luvulla ja muistan elävästi, miten hienolta näytti parhaimmat kouluratsut silloisin silmin. Matador, Rubinstein, Donnerhall. Olen edelleen sitä mieltä, että hyvä kouluratsastus on ehkäpä hienointa, mitä ihminen voi nähdä.

    Tietoa on tullut valtavasti enemmän sitten niiden vuosien: niin maailmanlaajuisesti kuin yksittäisille ihmisille. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan ennen.

    Viime vuosina on tullut yksi kiinnostava tutkimus toisensa jälkeen: hevosten käyttäytymisestä, terveydestä, hevostenpidosta, hevosten kognitiosta, oppimisesta, varusteiden vaikutuksesta ja jopa siitä, miltä näyttää kipeä ja pelkäävä hevonen. Opittua ei voi enää muuttaa: kun kerran opit näkemään hevosenkin pelon ja kivun sen ilmeestä, sitä näkee sitten sellaisissakin paikoissa, missä ennen kulki täysin tyytyväisenä.

    Tutkittuunkin tietoon kannattaa suhtautua varauksella, mutta ei sitä täysin voi sivuuttaakaan. Minusta tuntuu, että koko hevosharrastus ja kilparatsastuskin on tässä kohtaa käännekohdassa. Ellei hevosmaailma itse ota vastuuta laivansa kääntämisestä eli muuttuu vapaaehtoisesti itse nykytietämyksen mukaisemmaksi ja hevosten hyvinvoinnin huomioon ottavammaksi, joku muu taho voi kohta tehdä sen puolestamme.

    Se olisi minusta sääli: siinä voi hyvin mennä lapsi pesuveden mukana. Mutta tuntuu siltä, että kohta on käymässä kuten esimerkiksi maataloudelle jo kävi: yleinen mielipide muuttui ilman, että eläinten pito-olosuhteisiin tottuneiden tuottajien ”silmä” muuttui samassa tahdissa. Ihminen tottuu siihen, mitä näkee ympärillään, ja alkaa pitämään sitä normaalina.

    Ei, en edelleenkään ole sitä mieltä, että kaikki hevoset pitäisi päästää preerialle vapaaksi, kuten on tapana väittää, kun asia-argumentteja ei keksitä. Mutta olen sitä mieltä, että kaiken hevosten kanssa tekemisen on muututtava nykytietämystä vastaavaksi.

    Tämä tarkoittaa sitä, että perehdytään hevoseen eläimenä – ja toimitaan sen mukaan. Se on vähintä, mitä voimme tehdä. Ei ole mikään pakko aiheuttaa hevoselle kipua tai pelkoa, jotta sitä saa käsiteltyä, koulutettua tai kilpailutettua. Sen voi tehdä toisellakin tavalla.

    Tämäkin esitys herättää toivottavasti aiheellista keskustelua. Toivoisin kuitenkin, että pitäydyttäisiin keskustelussa, eikä Skepsiksen erinomaisen listan tapaisessa virheargumentoinnissa (linkki vie Skepsiksen sivuille).

    noseband
    Ei sen tältä kuulu näyttää,  vaikka asialla on erään keski-eurooppalaisen mahtimaan virallinen hevosalan oppilaitos.

20 Kommenttia

  1. Minun mielestäni esitys on vallan asiallinen ja hyvin perusteltu – varsinkin kun asiana ei ole yksiselitteisesti kieltää keskustelematta, vaan pyytää lisää valinnanvapautta. Käytetäänkö gramaaneja edes kovin yleisesti (kilpailuissa/ylipäätään)?

    1. Kiitos, niin minunkin mielestä on. En tiedä gramaanien käytöstä kilpailuissa sen tarkemmin, estepuolella olen aikanaan nähnyt aika paljon (mm. maailmanmestarin hyppäävän kaikki verryttelyn esteet gramaaneilla MM-kisoissa).

      1. Okei, veikkaan että niissäkin on jonkin verran ”kausi- ja muotivaihteluita”, mutta äkkiseltään en keksi miksi nimenomaan gramaanit olisivat jollekin hevoselle ehdoton apuvaruste edes verryttelyssä.

        Kaiken kaikkiaan tuntuu jotenkin nurinkuriselta käyttää LISÄvarusteita vakiona, kysehän on nimenomaan väiiaikaiseen käyttöön tarkoitetuista apuvälineistä väliaikaisiin ongelmiin (koskee sekä ratsu- että ravikilpailuissa ja treenissä käytettäviä remeleitä). Mitä vähemmän erilaisia härpäkkeitä tarvitsee, usein sen parempi hevosmies ja hevonen on minun silmissäni kyseessä – enemmän vähemmällä!

        (Väliaikaisen ongelman korjaamiseen jokin varuste, apuohja, remmi tai remeli voi olla täysin perusteltu ja auttaa ratkaisemaan ongelman nopeammin, jolloin sen käyttö on järkevää. En ole kieltämässä kaikkea minäkään, vaan ymmärrän että asia ei ole mustavalkoinen joko-tai. Kantava periaate pitää vaan olla se hevosen paras. 😉 )

  2. Hei
    Muuten oli hyvin asiaa tekstissä, mutta itseäni häiristee maatalousihmisenä vertaus tuotantoeläimiin ja vihjaus tuottajista ”joiden silmä ei huomannut eläinten kärsivän”.
    Edellä mainittuhan ei pidä millään tavalla paikkaansa. Tuottajat kouluttautuvat jatkuvasti, yrittävät parantaa eläimiensä hyvinvointia ja kehittää tuotantoa. Huonosti voiva eläin ei tuota mitään muuta kuin tappiota, joka ei tietenkään ole se tarkoitus kun puhutaan tuotantoeläimistä.
    Enemmän olen ammattilaisena nähnyt huonostivoivia hevosia, kuin tuotantoeläimiä, joten tämä pisti pahasti silmään muuten erittäin hyvässä tekstissä.

    1. Pahoitteluni, ei ollut tarkoitus aiheuttaa pahaa mieltä. Tarkoitin siis sitä, että joskus ilmapiiri ympärillä muuttuu niin, että jossain pienessä piirissä se huomataan vasta jälkikäteen. Ei ollut tarkoitus haukkua tuotantoeläinten pitäjiä, mutta kyllä kai totuus on se, että esimerkiksi parsinavetat, porsitushäkit ja häkkikanalat herättävät nykyään enemmän keskustelua kuin ennen?

      1. Ovat keskustelussa enemmän, osittain sellaisten järjestöjen kuten Oikeutta Eläimille ja Animalia takia. Periaatteessa ihan hyvä. Mutta minusta on todella hämmentävää, että nämä järjestöt eivät ole oikeastaan yhtään kiinnostuneita hevosten huonoista oloista. Johtuisiko siitä, että esimerkiksi Animalian tiedottaja itse harrastaa hevosia, ja silloin pilkka osuu omaan nilkkaan? Tekopyhää sanoisin…

      2. Niin, luulen, että on aika sattumanvaraista, mikä on muodissa ja mikä herättää keskustelua. Siksikin kannatan hevosmaailmassa sellaista ennakoivaa otetta, koska jossain vaiheessa todennäköisesti on hevosten vuoro.

    1. Ei mitään syytä, jostain vain on aloitettava. Jokainen ratsastusseurahan voi vapaasti esittää asioita Ratsastajainliiton yleiselle kokoukselle, seuraava on sitten syksyllä.

      1. Esteratsastuskilpailuissa on iät ajat saanut käyttää kuolaimettomia (poniluokkia lukuunottamatta). Omasta näkökulmastani ”aina”. 🙂 Hyvä esitys. Toivotaan että johtaa sääntömuutoksiin.

    2. Esteillä kuolaimet ovat tietääkseni vapaavalintaiset. Kyllähän maailman huipulla on useampikin hackamoreilla (pelkästään) hypännyt. Toki tämänkin voi tarkastaa viimeisimmistä kilpailusäännöistä.

  3. Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Kiva, että olet viitsinyt tiivistää asian pienempään, näin se varmasti saa enemmän lukijoita siis sellaisia, jotka lukevat sen loppuun ajatuksella. Erittäin tärkeällä asialla ollaan liikkeellä ja yksikään kohta ei mielestäni ole sellainen mitä ei tulisi jokaisen hyväksyä. Gramaanien käyttö lienee ainoa mistä joku tai jotkut ryhtyy kiistelemään. Itse katson, että gramaani on apuvälineenä tarpeeton, taito korvaa sen kyllä.

      1. Kiitos Minna tärkeästä kirjoituksesta! Hienoa kuulla, että se on levinnyt laajalle. Milloin näistä asioista päätetään? Peukut pystyssä, että menisi nyt valinnanvapauden lisääminen (eli kaikki ehdotuksesi) läpi. Olen toivonut näitä samoja asioita jo vuosikymmenen.

        Tunnistan myös tuotantoeläinvertauksen. Samaa liikehdintää alkaa olla hevosalaa kohtaan, kun tutkimustieto ja ”ajanhenki” eläinten tarpeiden laajemmasta huomioimisesta kasvaa. Hevosväki on myös osin huolissaan. On tosiaan aika tehdä uudistuksia. Ei mitään eläinlajia saisi kastroida/nupouttaa ilman rauhoitusta ja kivunhoitoa, sulkea häkkiin tai sitoa paikoilleen ahtaaseen tilaan, jossa ei edes pääse kääntymään jne. Kiitos siis myös osuvasta tuotantoeläinvertauksesta. Se onkin laaja aihe, jossa vastuu on meillä kaikilla maksaa hyvinvoinnista!

      2. Tämähän ei mitenkään ole minun esitykseni, vaan sen on kirjoittanut eläinlääkäri Mirjami Miettinen. Operantit Ratsastajat ry. puolestaan on se ratsastusseura, joka esityksen on laittanut eteenpäin. Minä tein vain tuon tiivistelmän, koska koko esitys on aika pitkä ja luulen, että osalla se jäisi kiireen vuoksi lukematta.

        Esityksen kohdista äänestetään Suomen Ratsastajainliiton kevätkokouksessa 24.4.2016 eli sen jälkeen olemme viisaampia. Jos kannattaa esitystä niin voi olla yhteydessä omaan ratsastusseuraan, jotta saa mahdollisesti sitä kautta äänensä kuuluville.

  4. Pirjoleena: Estekilpailusäännöissä on jo kuolaimen / kuolaimettomuuden vapaus, rajoituksia ei pahemmin ole.
    Estekisoissa voi ratsastaa vaikka ilman satulaa, koska siitä ei ole myöskään määritelty rajoituksia kilpailusääntöihin. (ainakaan ollut, valaiskaa jos ovat muuttuneet.)

  5. Tuli mieleeni kun kovasti kuolaimettomuutta ylistetään niin missä niiden haittavaikutukset on? Nekö ei sitten aiheuta lainkaan mitään? Tai varmasti vähemmän mutta mielestäni niidenkään voimaa ei pidä vähätellä yhtään. Ne on yhtä helppo pistää väärin ja vääränlaiset kuin kuolaimetkin jolloin vaikutukset ovat hurjat.
    Mielestäni on hullua ajaa asiaa kuolaimettomien käytöstä sillä ihmiset käyttävät jo nyt niin väärin kuolaimia että millaista tuhoa saavat aikaan kuolaimettomien kanssa.
    Mielestäni hackamoret saisi kieltää kokonaan, muut kuolaimettomat parempia mutta tämä kuolaimeton kuolain on täysin turha.

    Parsinavetat taas herättävät keskustelua enemmän sellaisilla ihmisillä jotka ovat hyvällä tuurilla käyneet parissa navetassa. Tutuillani sama, kunnes ovat hieman useammassa käyneet.
    Ei se pihattonavetta mikään taivas ole, huonot olot sielläkin niille saadaan. En ala tässä nyt yhtään navettaa kertomaan ettei aktivistit laittomasti mene sinne mutta tiedän pari pihattonavettaa(lähes upouusia) joissa asiat ja olot vielä huonommin kuin monessa parsinavetassa. Ei ne asiat niin itsestäänselvyyksiä ole.

    1. Jos luet esityksen kokonaisuudessaan (ensimmäinen linkki OpeRan sivuille) niin siinä käy ilmi, että kuolaimettomien suitsien paine kohdistuu vähemmän herkkään osaan päätä kuin kuolain. Sillä tavalla kuolaimettomat suitset ovat vähemmän kipua aiheuttavat = samalla paineella tulee vähemmän epämukavuutta tai kipua.

      Mutta en pidä minäkään kuolaimettomista suitsista, jossa on vipuvarsivaikutus. Mielestäni on parempi, jos ratsastaja tuntee paineen käsissään mahdollisimman samanlaisena kuin hevonen päässään.

  6. Juuri tänään aiheesta mesosin tallilla. Kuolaimettomat vaihtoehdot on saatava myös koulukilpailuihin niinkuin esteilläkin on. Sanoin että soitan asiasta SRL ensi viikolla muttei ilmeisesti tarvitse jos asia jo vireillä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s