This blog is also available in English at https://tallbergminna.wordpress.com/2016/08/10/the-horse-in-pain/
Anna Kilpeläinen kirjoitti hienon blogitekstin kuolaintuntumasta ja hevosen suusta, suosittelen kaikkia, jotka joskus seuraavat tai harrastavat hevosia lukemaan sen. Hevosen suusta vielä sen verran, että hevoselle normaalia on se, että sen suu on rennosti kiinni. Hevosen suu on auki silloin kun se syö, puree leikillään tai tosissaan, hirnuu, haukottelee, rapsuttaa itseään tai kaveria tai kun varsa ”naksuttelee” eli liikuttaa leukojaan joutuessaan liian lähelle vanhempaa hevosta. Ravatessaan tai laukatessaan hevonen ei pidä suutaan auki, ellei se nyt satu silloin juuri hirnumaan samalla. Jos hevosen suu on auki ratsastaessa tai ajaessa, se yrittää todennäköisesti helpottaa oloaan jotenkin eli vältellä kipua. Siitä ei enempää, Anna kirjoitti siitä jo paljon paremmin kuin mitä minä osaisin.
Annan blogissa on tämä sama kuva ja se on mielestäni todella valaiseva otos.
Mitä sinä näet kuvassa?
Hevosten ilmeistä on onneksi tullut jo muutamia ihan hyviä tutkimuksia ja jokainen voi halutessaan oppia siitä lisää. Mitä sinä näit yllä olevassa kuvassa?
Voin kertoa, mitä minä näin.
Kipua. Menisin jopa niin pitkälle, että sanoisin tuskaa. Tässä tapauksessa ihmisen kädellä ohjan toisessa päässä ei kuvanottohetkellä ole moittimista: ohja näyttää olevan todella miellyttävän kevyellä tuntumalla. Silti hevosen ilme kertoo tuskasta. Mistä sen näkee? Ainakin näistä:
- hevosen korvien asento
- hevosen silmien ympärys
- hevosen silmän ilme (tai tässä tapauksessa ilmeettömyys)
- hevosen koko lihaksiston jännittyneisyys
Kuvan hevonen voi toki olla kipeä muualtakin ja muista syistä mutta se, minkä jokaisen hevosharrastajan pitäisi tunnistaa kivun aiheuttajaksi, on suitsien sopimattomuus. Näyttää siltä, kuin kuvan hevoselle olisi sovitettu pari kokoa liian pienet suitset kauttaltaan.
Niskahihna on lähes kaivautunut hevosen korvanjuureen ja otsahihna on aivan liian lyhyt ja siksi asettuu liian korkealle, jättäen korvanjuuren puristuksiin. Turpahihnakin on liian pieni ja siksi sen niskahihna painaa hevosen silmän yläpuolella olevaa luuta. Leukahihnakin on aivan liian kireä – silloinkin, kun hevosen pää lähestyy luotiviivaa, leukahihnassa kuuluu olla hieman löysää. Sitä pitää siis kiinnittäessä jättää todella löysäksi. Sekä ylä- että alaturpahihna on liian kireällä, yläturpahihna painaa todennäköisesti hevosen poskia sen hampaita vasten. Alaturpahihna taas on niin kireä, ettei hevonen pysty avaamaan suutaan yhtään ja se jopa painaa hevosen huulet litteäksi kulkiessaan suun yli.
Kipu näkyy silmistä
Pahoittelen tätä ankeaa kuvaa, mutta kipuilmeen tunnistaminen kuuluu jokaisen hevosihmisen perustietämykseen.
Kipuilme. Korvat, silmät, verisuonet, silmienympärykset. Hevonen ei pysty vaikuttamaan ilmeeseensä sillä tavalla kuin käytökseensä, siksi ilme on todella hyvä tapa havaita kipu. Tämä hevonen syö kuvassa ensimmäistä kipulääkeannostaan. Muutaman päivän päästä tätä hevosta ei enää ollut.
Linkit kipututkimuksiin:
Tulossa on käsittääkseni myös tutkimus hevosen pelkoilmeestä.
Minna Tallberg 
Pointti menisi paremmin perille jos etsisit videon eikä vain yhtä pysäyttskuvaa urheilusuoritusta tekevästä hevosesta. Ihmisurheilijoillakin on mitä kummempia ja jännittyneempiä ilmeitä suorituksen aikana vaikkei kipua olisikaan. Siksi ehdotan videota, ettei kukaan pääse sanomaan tilannekuvasta ja ohittamaan tärkeää aihetta olkia kohauttaen sen takia.
Toinen kuva sensijaan on erinomainen kun siinä ei olla tekemässä urheilusuoritusta vaan tilanne on kuvan tavoin lähes paikoillaan.
Totta, mutta sellaisia videoita, missä olisi ei-tunnistettavissa oleva hevonen videoitu niin, että sen päästä on lähikuvaa, minulla ei ole. Hevonen menee kuvassa ravia ja ratsastaja keventää.
Kiitos Minna, tämä on tarpeellinen teksti. Video varmasti olisi joskus hyvä nähdä, mutta eiköhän kuvista voi joissain tilanteissa arvioida varusteiden kokoa, mallia ja säätöjä – sekä näiden vaikutusta hevosen oloon.
(Ja jos jälkimmäinen hevonen oli oma tai muuten läheltä, osanottoni. Tuo on ilme, jota ei haluaisi nähdä koskaan eikä missään.)