Tämä kirjoitus on kommentti kirjoitukseeni Rankaisuongelma [linkki] joten ellet ole sitä lukenut, lue ensin se.
Passiivisuus ja rentous on kaksi eri asiaa. Rento hevonen voi olla passiivinen, mutta passiivinen hevonen ei välttämättä ole rento.
Siinäpä se oikeastaan olikin. Kiitos ja näkemiin.
No ei, vitsi vitsi. Avaan asiaa vähän enemmän. Kun katsot kenen tahansa ratsastajan, ohjastajan, valmentajan tai kouluttajan kouluttamaa hevosta, katso todellakin hevosta.
Hevonen on lajina eloisa ja utelias, se reagoi ympäristöön ja ihmisiin (paitsi silloin, kun se lepää). Hevonen lepää lähinnä silloin, kun se on tarhassa tai pihatossa tai karsinassa. Silloin sillä on pää alhaalla, silmät puoliummessa, korvat lepoasennossa ja se on paikallaan ja hiljaa. Se on silti hetkessä valmis reagoimaan, jos ympäristössä tapahtuu jotain.
Jos siis näet hevosen, joka on täysin passiivinen, tarkkaile aina tilannetta ja ympäristöä. Onko todennäköistä, että hevonen lepää? Vai voiko kyseessä kenties olla jatkuvista rankaisuista opittu passiivisuus? Se voi näyttää yllättävänkin samanlaiselta, mutta todennäköisesti hevosen tunnetila on hyvin erilainen.
Varsat lepäävät.
Minna Tallberg 