Ketju on vahva.

Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Lupasin jo muutama kuukausi takaperin kirjoittaa hieman ketjuttamisesta.

Kolmen rivin tiivistelmä:

  • Ketjuttaminen tarkoittaa, että eläin tai ihminen oppii, että yksi asia seuraa toista
  • Samassa järjestyksessä toistuvat asiat voivat yhdistyä pitkiksi ketjuiksi
  • Hevosen kanssa työskentelevälle ihmiselle ketjuista voi olla vaivaa tai iloa

Aloitan esimerkkitapauksella. Hevonen oli aiemmin mennyt traileriin kun piti matkustaa, mutta se teki sen koko ajan hitaammin. Sitten se alkoi pysähtymään sillalle. Muutamien kuljetuskertojen jälkeen hevosta ei enää saanut edes lähelle traileria, ja seuraavaksi se alkoi jumittamaan jo karsinassa, kun sille oli laitettu kuljetussuojat ja  kuljetusriimu.

Hevonen oli oppinut ketjun: kuljetussuojien laittaminen johti traileriiin menoon ja trailerin meno taas siihen, että hevosta kuljetettiin. Koska itse kuljettaminen on kaikille hevosille jonkun verran epämiellyttävää se toimii oppimisen kannalta rankaisuna, ja rankaisut vähentävät siihen johtanutta käytöstä. Ketjuttaminen taas sai aikaan sen, että hevonen yhdisti koko ajan aikaisemmin tapahtuneita asioita toisiinsa.

Hevonen ketjuttaa nopeasti ja hyvin

Hevonen on nopea oppimaan, hyvä muistamaan oppimansa ja se myös ketjuttaa nopeasti. Jos esteen ylittäminen on epämukavan tuntuista vaikkapa sopimattoman satulan tai hevosen nivelongelman takia, hevonen voi ensin ”vain” kieltää esteelle. Jos esteen lähestymiseen johtaneet asiat kuitenkin seuraavat toisiaan aina samassa järjestyksessä, hevonen voi yhden estetunnin aikana oppia tehokkaasti välttämään esimerkiksi tiettyyn nurkkaan menemistä, jos se johtaa aina jumppasarjalle päätymiseen. Ensisijaisen tärkeää on siis varmistaa, että hevonen ei koe kipua tai epämukavuutta työssään.

Esimerkki ketjuttamisesta on myös se, kun hevonen oppii väistämään toista hevosta, kun se vain vähän kääntää korvia taaksepäin. Ensin hevonen tekee niin, sitten korvat liimautuvat sen niskaan kiinni, sitten pää heilahtaa kohti toista hevosta ja seuraavaksi tulee puru-uhkaus ja jollei tämäkään auta, hampaat napsahtavat kiinni useimmin juuri sen ensimmäisen hevosen karvoihin, ei vielä ihoon. Sitten voi osuakin. Eleet ja niiden voimistumiset seuraavat toisiaan aina samassa järjestyksessä, vaikka nopeasti. Muutamien toistojen jälkeen ensimmäinen hevonen siirtyy kauemmaksi jo silloin, kun toinen hevonen katsahtaa tietyllä ilmeellä sitä päin. (Poikkeuksiakin on, mm. ympäristöolosuhteisiin liittyen. Laitan ensi viikolla videopätkän, jota itse tuijotin kymmenen kertaa peräkkäin ihmetellen.)

Ketjuttaminen on myös syy siihen, että vaikka hevosen kouluttaminen sujuu kaikista nopeimmin, jos hevonen saa vahvisteen (esim. ohjista myötäämisen) sillä hetkellä, kun se tekee oikein (esim. hyppää esteen), hevonen voi kyllä oppia yhdistämään palkinnon esteen ylittämiseen, vaikka se tulisi hieman myöhemminkin. Silloin kuitenkin esteen ylittämisen jälkeen tapahtuvien asioiden täytyy tapahtua aina samassa järjestyksessä. Esimerkiksi hevonen hyppää esteen – ratsastaja pyytää hevosta eteen laukassa – ratsastaja pyytää hevosta siirtymään raviin – ratsastaja pyytää hevosta siirtymään käyntiin – ratsastaja antaa hevoselle pitkät ohjat ja hevonen saa kävellä.

Tahallinen ketjuttaminen

Ketjuttaminen on asia, jolle ei voi mitään. Jokainen meistä ketjuttaa asioita koko ajan. Kun olemme ketjuttaneet vaikka sen, että iltaisin pesemme kädet, kasvot ja hampaat, riisumme vaatteet ja puemme yöpaidan sujuvat iltatoimet kuin itsestään aina samassa järjestyksessä ilman, että meidän pitää koko ajan miettiä ja tehdä päätöksiä, mitä teemme seuraavaksi.

Missä asioissa ketjuttamisesta sitten voi olla hevosten kanssa käytännön hyötyä? Otetaan esimerkkinä se esterata. Jos radan jälkeen tulee hyvä vahviste – vaikka se, että ratsastaja tulee alas hevosen selästä, löysää satulavyötä ja avaa turpahihnan, tai hevoselle annetaan vaikka viisi kokonaista porkkanaa, tai molemmat – niin hevonen voi asteittain oppia, että hyppäämällä radan kaikki esteet se saa lopuksi tämän palkinnon. Silloin sen oma motivaatio hypätä esteitä kasvaa. Jos tätä haluaa käyttää hyväkseen hevosen koulutuksessa, kannattaa järjestää alkeiskoulutus niin, että hevonen pystyy ketjuttamaan.

Eli (jos ketjuttaa takaperin, mikä saattaa joidenkin tutkimusten mukaan nopeuttaa ketjun oppimista) voi vaikka ensin ravata eteenpäin, hevonen saa pysähtyä ja se saa palkintonsa. Sitten hevonen saa ylittää maapuomin, ravata eteenpäin, pysähtyä ja saada palkintonsa. Sitten hevonen saa ylittää ristikon, maapuomin, ravata, pysähtyä jne. Tämä rakennetaan niin, että lopuksi hevonen oppii ylittämään niin monta estettä kuin ratsastaja haluaa ja sillä on silti mielessään palkinto, joka seuraa viimeisen esteen jälkeen. Silloin ratsastajalla eli kouluttajalla on käytössään muitakin keinoja motivoida hevosta kuin se, että hevonen pyrkii välttämään epämukavuutta.

Miten pääset tahattomasta ketjuttamisesta?

Kerroin alussa esimerkin hevosesta, joka oppi koko ajan pysähtymään aikaisemmin ja aikaisemmin, koska matkustaminen trailerissa oli sen mielestä – ja aika lailla kaikkien muidenkin maailman hevosten mielestä johtuen siitä, millainen eläin hevonen luontaisesti on – hieman ikävää. Jotta hevonen ei oppisi meidän kannalta hankalia ketjuja, riko kaava, mielellään jo ennen kuin hevonen on ketjuttanut epätoivotusti. Vie välillä hevonen syömään herkkuja traileriin ja ota se ulos, ennen kuin herkut loppuu ja niin, ettei sen tarvitsekaan matkustaa. Laita välillä hevoselle kuljetussuojat päälle kun se syö heinää ja ota ne pois. (Ja opeta hevonen suhtautumaan traileriin menoon positiivisesti, sillä se ongelma oikeasti hoituu pois päiväjärjestyksestä.)

Tämä oli todella lyhyt tiivistelmä ketjuttamisesta. Missä sinä olet huomannut, että hevonen on ketjuttanut ilman, että se oli tarkoitus?

img_0331

2 Kommenttia

  1. En osaa aina käyttää tieteen hienoja termejä arjessa, mutta ketjutuskäytänteiden hyödyt tai haitat kulkevat mielestäni usein rintarinnan itse käyttämieni termien, hyvien ja huonojen rutiineiden kanssa. Niiden käytännöllisyyden huomaa usein vasta sitten, kun rikkoo rutiinin tai tekee jonkun osion toisin. Syntyykö kaaos, hämmennys tai turhautuminen vai jatkuuko homma sulassa sovussa ilman suurempia soppia? Olisiko ketjutuksessa ja rutiineissa kyse samasta asiasta edes osin? 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s