Lastausluento Turku 22.4.2018 klo 10-14

Sunnuntaina 22.4. tulen Turkuun (keskusta) pitämään Lastauskoulun kaksi luentoa putkeen eli 4 h luentoa tiedossa. Muutama mahtuu vielä mukaan, ilmoittaudu tekstarilla 050-520 3598! Hinta 25 e (sis. ALV).

Luennolla käyn läpi mm. seuraavia aiheita:

Onnistunut lastaus

Miksi lastaus ja kuljetus ovat hevoselle vaikeita

Oppimisesta lyhyesti

Estämisen ja kouluttamisen ero

Tunnista jännittyminen

Milloin on pakko?

Turvallinen kuljettaminen

Hyvän harjoitusympäristön luominen

Perustaidot ennen lastausharjoittelua

Ennakkoharjoitukset

Oikean mielikuvan ja luottamuksen luominen

Sisäänmenon vahvistaminen

Seuraavaksi kontrolli

Vaikeusasteet eli häiriöt

Takapuomista eteenpäin

Liinoista eteenpäin

Lähettäminen

Juuri kun luulit olevasi valmis: Yleistäminen

Hevonen lajina: yleistäminen

Pakko mennä vaikkei heti haluaisi

Matkaan!

Mukaan matkalle

Auto ja traileri

Totuta kuljetukseenkin

Lastaustaidon ylläpitäminen

 

Lämpimästi tervetuloa! Turkuun perustetaan myös harjoitteluryhmä, johon voi mahtua mukaan eli tarkoitus on, että käyn paikan päällä muutamia kertoja neuvomassa käytännössä.

Yksi hyvä asia kylmyydessä!

Olen joskus 15 vuotta sitten päättänyt ajatella niin positiivisesti kuin voin. Tässä tulee yksi esimerkki siitä.

Meidän hevoset asuvat pihatossa. Ne ovat kaikki aikuisia ja pärjäävät kylmässä hyvin (yksi tuli keskitalvena ja sitä loimitetaan kyllä, koska sillä ei ole sellaista talvikarvaa kuten muilla.)

Meidän hevoset eivät voi olla vapaalla heinällä, koska silloin suurin osa niistä lihoisi palloiksi. Paitsi (rumpujen pärinää): Kun yölämpötila laskee noin alle -10 astetta, hevoset siirretään vapaalle heinälle.

Tätä on nyt kestänyt pari päivää ja kyllä valitettavasti sen eron huomaa. Kun resurssista ruoka ei ole yhtään pulaa, kaikki laumat ovat levollisempia. Minua tämä harmittaa siksi, etten haluaisi, että hevosemme ovat ärsyyntyneitä siksi, että niillä on nälkä. Mutta ero on liian suuri, että voisin vihellellen katsella toiseen suuntaan ja olla niinkuin tätä eroa ei huomaisi.

Näinkin tein!

Koska meillä on shettis, joka välillä tunkee aitojen läpi ja on valitettavan mahdollista, että joskus kolme hevosryhmää pääsevät/joutuvat samalle alueelle, tein sitten hallitun hevoskokeen. Kun tätä vapaa-heinä-taivasta oli ollut sen pari päivää päästin itse kaikki laumat yhteen. Ruunat ja tammat, ponit ja hevoset.

Ajattelin, että ne voisivat tässä levollisessa, kylläisessä mielentilassa kun vielä kaikki ovat tällä hetkellä ilman takakenkiä hoitaa sen kinastelun pois alta ja tutustua. Jaan ne sitten takaisin kolmeen ryhmäänsä. Tämä oli aamulla. Kaikki käppäilivät tahoillaan syömään heinää eri paikkoihin. Siinä se draama.

Tulin juuri kotiin ja näin, että hevoset seisoivat kaikki puuhaton ”laukkasuoralla”, johon olin levittänyt heiniä. Huvittavasti ne olivat jakaantuneet juuri niin kuin ajattelin: Oli ”pariskunta” eli ruuna ja tamma, jotka ovat bestikset. Sitten parinkymmenen metrin väli, ja ”uudet”, sitten parinkymmenen metrin väli ja ”vanhat”. Kaikki lepäsivät kylki aurinkoa kohti aivan rauhallisen näköisesti.

Voisimme kaikki ottaa mallia hevosista joskus. Itse asiassa melko usein. If in doubt, ask yourself: What would my horse do?

Kevät tulee!

Kevään mukana varsat!

Rakastan varsojen kouluttamista. Niillä ei ole vielä vääränlaisia kokemuksia ihmisistä eivätkä ole oppineet meille hankalia tapoja. Kaikista tärkein taito varsalle on kuitenkin oppia, miten olla hevonen. Anna sille mahdollisuus siihen!

varsa_sosiaalinen

Pakkashepuli ja valinnan tärkeys

Hevosemme asuvat ”puuhatossa” – tämä on pihatto, jossa kannustetaan hevosia omatoimiseen liikkumiseen ja virikkeitä tarjotaan niin paljon kuin jaksetaan ja keksitään. Kuten lehmiä…

Tämän hevosryhmän talvitarha on ehkä sellainen puoli hehtaaria tai jopa vähän vähemmän, mutta se on pitkä ja kapea ja arviolta 400 metriä pitkä. Se mutkittelee pienen koivikon läpi pihatolle ja siitä eteenpäin tarhan päässä olevaan Thermobariin, johon tarjotaan lämmintä vettä. Heinää tarjotaan tarhan molempiin päihin vaihtelevasti ja väkirehut tällä hetkellä pitkin hankea. Ja pihaton ja baarin välissä on LAUKKASUORA!

Hevosia tuntuu houkuttelevan reippaaseen liikuntaan paitsi hyvä pohja ja pakkassää myös hieman kapeampi ”sola” ja riittävän pitkä suora. Tämä on vain noin 100 metriä, mutta se riittää.

Uskon vakaasti siihen, että mahdollisimman lajityypillinen elinympäristö saa hevosen voimaan paremmin. Henkisesti ja todennäköisesti myös fyysisesti. Puuhatto antaa hevoselle paitsi mahdollisuuden tyydyttää niin liikunnan, ravinnon etsintään ja sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyviä, olennaisia käyttäytymistarpeitaan myös tärkeän ja monen hevosen elämästä puuttuvan osuuden: Valinnan mahdollisuuden.

Valinnan mahdollisuus lisää hyvinvointia

Jos englanti sujuu, aihetta on käsitelty monessa eri tutkimuksessa. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi tämän artikkelin avulla: Born to Choose [linkki]
Siitä lainaus (perässä oma summittainen käännökseni):

”Choice allows organisms to exert control over the environment by selecting behaviors that are conducive to achieving desirable outcomes and avoiding undesirable outcomes. As a result, one would expect that opportunities to exercise choice would be desirable, in and of themselves (see Figure 1). In fact, animals and humans alike demonstrate a preference for choice over non-choice, even when that choice affords no improvement in outcome reward. For example, it has been found that when deciding between two options, animals 1213 and humans 1415 prefer the option that leads to a second choice over one that does not, even though the expected value of both options is the same, and making a second choice requires greater expenditure of energy. In economic terms, the preference for choice and control in such conditions may be considered irrational. Yet, if we consider that exercising control could be rewarding in and of itself, then such behavior could be considered rational for maximizing utility.”

”Valinta antaa eliöille mahdollisuuden kontrolloida ympäristöä valitsemalla käyttäytymismuotoja, jotka johtavat mieluisiin lopputuloksiin ja välttävät epämieluisia lopputuloksia. Tästä voimme olettaa, että mahdollisuudet valita olisivat tavoiteltavia itsessään. Itse asiassa sekä ihmiset että eläimet näyttävät pitävän enemmän valinnasta kuin ei-valinnasta, vaikka kummassakin olisi sama lopputulos. On esimerkiksi todettu, että sekä eläimet että ihmiset valitsevat mielummin sellaisen vaihtoehdon, joka johtaa toiseen vaihtoehtoon, vaikka lopputulos olisi sama ja toisen valinnan tekeminen johtaa suurempaan energiamenetykseen. Taloudellisesti ajatellen on silloin järjetöntä, että päätös on valinta ja kontrolli. Jos taas harkitsemme sellaista, että kontrolli olisi itsessään palkitsevaa, tällainen käyttäytyminen olisi järkevää.”

Millaisia valintoja voit tarjota hevosellesi?

Ei, hevosista ei tule vaarallisia, jos ne saavat joskus päättää jostakin itse. Niistä tulee todennäköisesti turvallisempia, sillä hyvinvoiva eläin on rennompi eläin. Ja rento hevonen on aina turvallisempi kuin jännittynyt hevonen.

Eli käy läpi oman hevosesi elinolosuhteita. Onko tilanteita, jossa se voisi saada valita? Yhden heinäkasan sijaan monta pientä? Heinänlaatuja enemmän kuin yksi? Valkuaisrehu, kivennäinen ja vitamiinit eri kippoihin tai sinne hankeen? Mihin suuntaan lähdetään tallin pihasta? Kumpaa ristikkoa hypätään ensin? Kummalta puolelta ratsastaja otetaan selkään? Harjataanko vai eikö harjata? Ollako ulkona vai sisällä (tarhakatos voi antaa hevoselle kymmeniä valintoja päivässä)? Syödä havuja vai haapaoksia tarhassa? Seurustella muiden hevosten kanssa vai olla rauhassa? Liikkua käynnissä, ravissa vai laukassa?

Elämä on valintoja, ja se on hyvä asia!

IMG_2175 CopySyödä vai painia?

P.S. Siellä lukee pakkashepuli, ei paskahepuli. Sanoi hän itselleen kymmenettä kertaa.

 

Lastauskoulu 1: Sisälle meno

Linkit edellisiin osiin, lue nämä ensin tässä järjestyksessä:
https://minnatallberg.com/2018/01/01/lastauskoulu-onnistunut-lastaus

https://minnatallberg.com/2018/01/02/lastauskoulu-1-miksi-hevonen-ei-lastaudu/

https://minnatallberg.com/2018/01/03/lastauskoulu-1-oppimisesta-lyhyesti/

https://minnatallberg.com/2018/01/17/lastauskoulu-1-lahestyminen/

Sitten pääsemme siihen, mikä on yksi tärkeä osa lastaamista ja kuljettamista eli sisälle meno. Siirry tähän vaiheeseen vasta, kun lähestyminen sujuu! Tämä on ehkä kaikista tärkein onnistuneessa kouluttamisessa: Älä etene ennen kuin hevonen osaa edellisen vaiheen. Harjoittele siis trailerin lähestymistä niin kauan, kunnes hevonen menee miellään ja täysin rennosti traileria kohti.

Miksi? Koska olet opettamassa hevoselle paitsi sisälle menoa ja muita lastausjuttuja ennen kaikkea sitä, kannattaako sinun ohjeitasi seurata ja mitä hevoselle silloin tapahtuu. Käykö hevoselle hyvin vai huonosti? Jos hevoselle järjestelmällisesti käy huonosti kun se tekee kuten ehdotat, se lakkaa jossain vaiheessa tekemästä ja ryhtyy päättämään asioistaan itse. Tai se tekee, mutta sen stressitaso nousee niin, että sillä (ja yleensä sinullakin) on kurjaa.

Kun hevonen lähestyy traileria mielellään (eli on oppinut, ettei se aina joudu sinne sisälle ja matkustamaan) voit siirtyä sisälle menoon. Palkitse siis hevosta (RR, ks. edellinen lastausblogi [linkki]) siitä, kun se astuu etukaviollaan sillalle – ja pyydä itse hevosta pois. Vie hevosta pari metriä kauemmaksi, palkitse taas askeleista kohti traileria ja siitä, että se astuu sillalle – asteittain edeten kavioiden määrässä sillalla ja sitten sisällä hevosen tottumisen tahdissa.

Alussa on paljon parempi viedä hevonen itse kauemmaksi trailerista kuin se, että kiireessä etenet askeleen liian pitkälle ja hevonen tekee itse päätöksen poistua. Oppimismielessä se harjoitteli silloin kerran vielä aivan väärää asiaa ja se osaa sen väärän asian hieman paremmin.

Kauanko tähän vaiheeseen menee?

Tämä on yksilöllistä. Hevosia on erilaisia: on rohkeampia ja pelokkaampia yksilöitä, sellaisia joille palkinnot ovat voimakkaasti kouluttavia ja sellaisia, jotka muistavat rankaisuja (ja jokainen säikähtäminen ja omaehtoinen poistuminen trailerista on rankaisu) pitkään. Lisäksi hevosilla on erilaisia oppimishistorioita – joku on vain oppinut haluamaan kauemmaksi trailerista ja toinen on sitten jo oppinut suuresti pelkäämään lastaustilannetta. Toinen oppii uuden tavan suhtautua nopeammin kuin toinen.

Muista: Toistot muokkaavat aivoja. Mitä enemmän toistoja hevonen saa traileriin menosta, sitä paremmin se osaa mennä sinne. Ja päinvastoin: Mitä useammin yrität pakottaa hevosta traileriin, sitä enemmän se oppii pelkäämään tilannetta (vaikka se sisälle menisikin).

Mitä pitää tehdä, jos hevonen lähtee itse ulos?

Kun etenet, tulet joskus törmäämään tilanteeseen jossa hevonen vähän ylittää oman huolestumiskynnyksensä ja se lähtee itse ulos. Mitä silloin tehdään?

(Ota tässä kohtaa jo muutama syvä hengitys ja harjoittele henkisesti oikeaa zen-asennetta, sillä tämä ohje on päinvastainen kuin kaikki sellaiset ohjeet, jotka kouluttamisen sijaan perustuvat hevosen jonkinasteiseen pakottamiseen ja väärän käytöksen estämiseen):

Annat sen mennä.

Kyllä. Miksi näin? Kuten yllä kirjoitin, kaikista tärkein asia mitä olet hevoselle opettamassa on yleistetty luottamus ihmiseen eli sinuun. Ei ole mitään nopeampaa tapaa romahduttaa tämänastinen luottamuksen rakentaminen kuin yrittää pitää saaliseläimestä kiinni, kun se luontaisten käyttäytymismalliensa ohjaamana pyrkii kerran tai pari tarkistamaan, ettei se ole jumissa pienessä kopissa.

Kerron nyt salaisuuden: Kun hevonen pääsee jännittävässä tilanteessa itse ottamaan etäisyyttä jännittävään asiaan, se tulee yleensä heti takaisin eikä koe enää tarvetta tehdä sitä. Tämä toimii siis vain, jollei mikään kiristä kun hevonen lähtee kauemmaksi. 

”Mutku, eihän se mitenkään voi saada tehdä niin! Sehän on vaarallista!”

Tässä ollaan opettamassa uutta taitoa hevoselle (tämä on nopeaa) tai korjaamassa vanhaa väärin opetettua (tämä on työläämpää). Tiedämme todennäköisesti kaikki, että monisataisen pakoeläimen runnominen pieneen koppiin on sekä vaarallista että joskus mahdotonta. On parempi ja turvallisempi ja eläimellekin parempi kouluttaa, ei estää väärää käytöstä eikä rankaista siitä edes yrittämällä pitää hevosta siinä.

Kyllä sinäkin osaat kouluttaa hevosta, kunhan opettelet. Se vaatii rauhallisuutta ja harjoittelua, mutta sen pystyy jokainen oppimaan. Ei ole syytä, miksi elämän pitäisi olla välillä tosi stressaavaa ja vaarallista esimerkiksi kengityksen, eläinlääkärin tai lastauksen ollessa aiheena. Me pystymme parempaan.

Haluatko tietää lisää?

Pidän lastausluentoja (2 + 2 h tai 4 h) sopimuksen mukaan ympäri Suomen. Seuraavat ovat Espoossa Cypis-tallilla 11.3.2018 (osa 1) [linkki FB-tapahtumaan] ja toinen la 17.3.2018 klo 10-12. Luennoilla opit lisää siitä, miten koulutat hevosta hyvin lastautuvaksi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut mitallberg@gmail.com

21_06_06_2478

Kevään aikatauluista

Olen ollut tavattoman huono päivittämään kursseja ja luentoja tänne, lupaan parantaa tapani!

Pidän luennon Lukulehmien luentolauantai -tapahtumassa Raisiossa la 3.3.2018. Linkki tapahtumasivuun: https://www.facebook.com/events/1502202806483988/

Kurssipäivä ”Motivoimalla notkeammaksi?” su 4.3.2018 Balanssin hyvinvointitilalla Huittisissa. Kurssi on täynnä mutta varapaikoille voi ilmoittautua! Linkki tapahtumasivuun: https://www.facebook.com/events/149780015592289/

Lastausluento 1 su 11.3.2018 klo 18-20 Cypis-tallilla Espoossa. Linkki tapahtumasivuun: https://www.facebook.com/events/155743115229900/ Hinta 15 e (sis. ALV) ja jos tilaa riittää mukaan pääsee myös tallin ulkopuolelta tulevat kuuntelijat. Tähän voi ilmoittautua suoraan osoitteeseen mitallberg@gmail.com

Kunhan oman tilan luentomökin remppa valmistuu aloitan myös luentoillat maanantaisin. Siitä enemmän tietoa hieman myöhemmin! Tulossa on asiaa niin hevosen käyttäytymisestä, oppimisesta, kouluttamisesta kuin oman hevosen hankintaan ja hevostenpitoon liittyviä aiheita. Pysy kuulolla!

Voit aina tilata luennon tai kurssin myös kotitallillesi tai paikkakunnallesi muualle Suomeen. Ota yhteyttä p. 050-520 3598 tai mitallberg@gmail.com (jollen vastaa, laita tekstari niin soitan takaisin).

IMG_0286 copy.jpg

Go Tanska go! Turpahihnauutisia.

Ei-hevosihmisille tiedoksi: kun hevosilla ratsastatetaan tai ajetaan, niiden turvan ympärille kiinnitetään rutiininomaisesti nahkahihna, joka estää niitä avaamasta suutaan. Tämän hihnan nimi on turpahihna.

Tanskan ratsastajainliitto (www.rideforbund.dk) teki vuosina 2014-2015 yli kolmen tuhannen kilpailuihin osallistuvien hevosten suututkimuksen kilpailusuorituksen jälkeen. Tutkimuksessa todettiin, että kireä turpahihna ja vauriot hevosen suussa kulkevat käsi kädessä ja päätettiin, että turpahihnan kireyteen aletaan kiinnittämään huomiota, ettei hevoset saisivat vammoja liian kireistä hihnoista.

Tulosten kokoamisessa on mennyt aikaa mutta tämän vuoden alussa pidettiin jo kilpailujen toimihenkilöille koulutus, jossa heitä ohjeistettiin turpahihnan kireysmittarin käytössä. Linkin kuvassa näkyy vieläpä, että kireys mitataan sieltä mistä pitääkin eli nenäpiin päältä (tämä on vinoilua FEI:lle, joka on jossain välissä ohjeistanut mittaamaan posken kohdalta, joka on kerrassaan typerää, sillä pehmytkudos antaa periksi ja käytännössä suitsituksen tarkastajan on mahdoton olla saamatta sormea väliin siitä kohtaa mitattuna. Mikä oli epäilemättä tarkoituskin.)

Myös maamme valtalehti Helsingin Sanomat julkaisi hiljattain artikkelin, jossa haastateltiin useampia henkilöitä aiheena hevosen suun terveys ratsastuksessa ja raviurheilussa. Aihe on pinnalla ja hyvä niin!

Suomen Ratsastajainliiton jäsenseura Operantit ratsastajat ry. teki jo helmikuussa 2016 ehdotuksen, jossa esitettiin turpahihnojen suurimman sallitun kireyden määrittelemistä ja tarkistamista. (linkki pdf-tiedostoon)

 

Onnistuneen hevostelun kolme periaatetta

  1. Pidä tekojasi ja reaktiosi rauhallisena.

    Olet tekemisissä monisatakiloisen pakoeläimen kanssa ja sillä on turvallisin olo rauhallisessa seurassa. Tiedän, ettei kukaan voi (ainakaan kertaheitolla, jos muistutatte niin kerron Huutavat Lapset Kaupassa -esimerkkini joskus) vain päättämällä muuttaa tunteitaan mutta käyttäytymiseesi voit useimmiten vaikuttaa.

  2. Ellei asiat suju, tarkista ainakin nämä asiat:

    Onko hevonen kipeä? Oletko varma, ettei se ole? Esimerkki: Tutkimuksesta riippuen 40-85% hevosista on vatsahaava. (Älä masennu: moni kipu on löydettävissä ja hoidettavissa ja sen jälkeen moni ongelma poistuu itsestään tai hyvin vähällä kouluttamisella).

  3. Osaako hevonen? Oletko varma? 

    Jos hevonen on joskus oppinut jotain, se on voinut oppia myös siitä pois. Silloin sitä pitää kouluttaa. Hyvä puoli tässä on se, että hevonen oppii nopeasti ja muistaa hyvin. Yleistäminen on se, mihin hevosten kanssa menee aikaa.

Usko pois, tällä pääsee jo pitkälle. Jos vielä pidät mielessä, millainen eläin hevonen on ja miten se käyttäytyy, pääset vielä pidemmälle.