Kirjoittaja: Minna Tallberg

Tietoja Minna Tallberg

Hevostenkouluttaja ja valokuvaaja. Horse trainer and photographer.

Minnan aivopesuohjelma, osa 2 (eli oman palkitsemisjärjestelmän rakentaminen)

Kerroin tuossa taannoin Facebookissa, miten aivopesin itsestäni lapsiystävällisemmän. Tänään jatkan harjoituksia. Premackin periaatteen mukaan sitä, mitä ihminen (tai eläin!) tekisi mieluummin kuin jotain toista asiaa, voidaan käyttää sen epämiellyttävämmän vahvisteena.

Eli jos hevonen haluaa juosta lujaa muttei koota itseään, käytä juoksemista palkintona. Pari kootumpaa askelta = saa juosta. Toista, ja kokoaminenkin voi alkaa maistumaan paremmalta. Juu, disclaimer, ei toimi jos kokoaminen sattuu hevosta.

Minulla on eräs kirja. Toimiva hevonen – näin onnistut. 197 sivua. Kirjoitin sen suomeksi, vaikka ruotsi on äidinkieleni. Se on myynyt todella hyvin ja sain aika monta kyselyä, tuleeko kirja ruotsiksikin. Kyllä tulee, ja olisi tullut vaikkei olisi kysyttykään.

Kun minun pitäisi istua alas ja kääntää kirjasta taas 10 sivua, se tuntuu kuitenkin vastenmieliseltä. Haluaisin – ja tätä ihmettelen itsekin, koska en ole kutonut vuosiin enkä koskaan ennen kokonaista villapaitaa – mieluummin kutoa villapaitaa ja kuunnella Mikael Persbrandtin elämänkertaa BookBeatista. Ok, myönnettäköön, kelasin juuri siitä neljä tuntia maanista huumeidenkäyttöä päästäkseni johonkin vähän toiveikkaampaan kohtaan.

Joten sovellan tällä hetkellä pomodorotekniikkaa. Kun käännän kirjaa 25 minuuttia, saan kutoa ja kuunnella loppukirjaa 5 minuuttia. Premackin mukaan tämän pitäisi tehdä kääntämisestä toistojen jälkeen mieluisampaa.

Ilmoitan, miten käy. Sivulla 28/197. 169 sivua jäljellä. Wish me luck.

(Malli on Jennifer Steingassin Vintersol, löytyy tästä: https://www.ravelry.com/patterns/library/vintersol)

Kursseja Pyhtäällä 12. ja 26.7. sekä 2.8.

Pidän käytännön kursseja Millcreek Ranchilla! Hinta 30 e/hlö/kerta, ilmoittautumiset Ursulalle: puh/whatsapp 040 5561159 tai
millcreek1989@gmail.com
Osoite: Myllysuontie 45 49200 HEINLAHTI


12.7. klo 17-19: Hevosen kohdetyöskentely
Tämä iltakurssi on myös naksutinkoulutuksen tutustumiskurssi, jossa selviävät palkintojen käytön, muokkaamisen ja vaatimustason asettamisen periaatteet. Kun hevonen oppii koskettamaan kohdetta ja pitämään turpaa kiinni siinä, käytöstä voi käyttää hyödyksi mm. jumppavenytyksissä ja lastausharjoituksessa.

26.7. klo 17-19: Eläinlääkärin suosikkipotilaaksi

Opeta hevonen tuntemaan olonsa turvalliseksi hoitotoimenpiteiden ajan jo ennen eläinlääkärin tuloa. Siedättämällä hevosta kerrot sille, miten käyttäytymällä se selviää tilanteesta. Käymme läpi pistämistä, kiinni pitämistä ja muita hoitotoimenpiteitä. Harjoitellaan myös starttinappulan käyttöä, josta voi olla hyötyä erityisesti opitun jännittymisen korjaamisessa.

2.8. klo 17-19: Siedättämällä tuloksiin!

Siedättäminen eli asteittainen, järjestelmällinen totuttaminen on varmin tapa saada hevosesta luottavaisempi ja rennommin asioihin suhtautuva. Kurssilla selviää mistä aloitetaan, missä tahdissa edetään ja mitä hevosen eleitä ja ilmeitä luetaan, jotta se tottuisi nopeasti uusiin asioihin.

Kirja-arvonta neljännestä painoksesta!

Facen puolella on kirja-arvonta, jossa voit voittaa kirjan itsellesi ja kaverillesi oman, tai jos sinulla on jo kirja, kahdelle kaverillesi. Osallistu, aikaa on sunnuntai 28.6. asti! https://www.facebook.com/hevostenkoulutus

Säädimme Merene Hovilaisen kanssa kirjaa hieman neljänteen painokseen ja se saapui eilen, joten postitukset käynnistyvät taas tänään. Kirja on vielä tämän kuun loppuun asti tarjouksessa 29,90 e posteineen, joten kannattaa olla nopea jos haluaa sen muutaman euron halvemmalla!

Tsemppiä helteisiin, tyypit, ja muistakaa että hevonenkin voi huilata kun mittari lähestyy 30 astetta.

Hei hellettä!

Kun ajoin kotia kohti sitä pitkää, laitumen vieressä kulkevaa ylämäkeä ehdin ajatella, että ”Nyt ne ovat kaikki karanneet!”. Sitten tajusin että ei, on vain hellepäivä ja jokainen hevonen on pihatossa sisällä. Kun lämpötila nousee varjossa yli 20 asteen ja paarmakausi alkaa, meidän hevoset viettävät päivänsä pääosin sisällä omasta tahdostaan. Ne käväisevät välillä laitumella syömässä ja laukkaavat sitten taas varjoon. Öisin sitten laiduntavat pitempiä aikoja.

Millainen säänsuoja on hevosen mieleen?

Säänsuoja on hyödytön, ellei hevonen käytä sitä. Tästä on niukasti tutkimustietoa, joten seuraava on ns. mutua eli kokemusperäistä tietoa. Minulla on siis ollut hevosia pihatto-olosuhteissa parinkymmenen vuoden ajan. Olen kokeillut kaikenlaisia katoksia ja rakennuksia ja tiivistäisin havaintojani kahteen asiaan. Hevosen kannalta hyvä säänsuoja on:

  1. Tilava
  2. Monioviaukollinen

Siinäpä se oli. Suosituin varjopaikka ikinä on tämä nykyinen, 90 neliömetriä, kolme oviaukkoa. Toiseksi suosituin on ollut jättikokoinen, muistaakseni 4 x 16 m, pressukatos, joka oli auki molemmista päistä. Laitoimme sisäpuolelle tolpat ja vanerit ja ulkopuolelta aidattiin myös. Näin se pysyi pystyssä kunnes tuli se luminen talvi 2009-2010. Niisk.

Laskennallinen vs. todellinen tilan tarve

Eu-säädökset. Tuttua? Meillä on asetus, jossa määritellään hevosten tilan vähimmäisvaatimus. Karsina tämä, sellainen pihatto johon hevosia ei ruokita 80% tästä. Ongelmaksi voi muodostua se, että etäisyys ja tilan tarve riippuu hevosten keskinäisistä suhteista. Karkeasti yleistäen nuoret hevoset viihtyvät tiiviimmässä porukassa kuin aikuiset ja (mutu!) ruunat tuntuvat tarvitsevan vähemmän henkilökohtaista tilaa kuin tammat. Lainsäädäntö on vähimmäisvaatimus. Joku hevonen voi tarvita vaikka 2 tai 3 kertaa enemmän tilaa. Eli seuraa hevosia valvontakameralla ja päättele sitten, miten olisi hyvä parantaa säänsuojan käytettävyyttä. Moottorisahalla uusi oviaukko niin, että taaimmainenkin nurkka tulee hyötykäyttöön? Uusi tuulikaappi niin, että pahnanpohjimmaisen kehokin mahtuu varjoon, ei ainoastaan pää ja kaula? Sellainen pressukatos lisävarjoksi?

Kuitenkin: Jos kesä jatkuu tällaisena, säänsuoja on mielestäni aivan ehdoton jos hevonen on ulkona päivällä. Hevonen on iso eläin joka helposti kärsii lämpimästä. Yölaiduntaminenkin on hevosystävällinen vaihtoehto.

Siedättäminen kertoo hevoselle, mitä tulee tapahtumaan

Elämä on ollut aika aitauspitoista viime päivinä, mutta nyt pitäisi hetkeksi helpottaa. (Tiedättehän aikuisuus, koko ajan lausuu tuota samaa lausetta ”Kohta helpottaa” ja paikkansapitävyys on vähän niin ja näin…)

Mietin siedättämistä hevosen kannalta. Siedättäminen (tarkemmin nimettynä järjestelmällinen siedättäminen) on monessa mukana hevosen kanssa toimiessa. Jos kykenet siedättämään eli asteittain totuttaa hevosta uusiin, jännittäviin tai opitusti pelottaviin asioihin, olet jo puolessavälissä hyvän hevosihmisen polkuasi. Mikään taito ei mielestäni ole tärkeämpi.

”Kohta sinulle tapahtuu näin”

Esimerkkitilanne: eläinlääkäri tulee tutkimaan hevosta. Hevosen pitäisi seistä paikallaan. Hevosta voi kuitenkin alkaa tilanteessa jännittämään.

Siedättäminen tulee tässäkin apuun ja siedättää voi parissakin minuutissa. Tärkeintä on, että se antaa hevoselle mahdollisuuden oppia, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan.

Käytännössä pyydä hevosta lempeästi pysähtymään ja heti kun se sen tekee, myötää ja palkitse. Pyydä eläinlääkäri koskemaan hevoseen ja heti lopettamaan kosketus sekä perääntyä askeleen verran. Toista, kunnes hevonen rentoutuu. Ajoita sekä myötääminen (kosketuksen irroittaminen) että palkinto (ruoka tai rapsutus) siihen, kun hevonen on paikallaan.

Joo, se voi tuntua eläinlääkärin ajan haaskaukselta. Käytännössä kuitenkin jokainen eläinlääkäri oppii suhtautumaan pieneen siedättämistuokioon myönteisesti, kun hän toistojen myötä huomaa, että hevonen suhtautuu rauhallisemmin tutkimiseen. Tai sitten voit ihan selittää eläinlääkärille, mitä teette ja miksi. Eläinlääkäri ymmärtää puhetta, toisin kuin hevonen. Hevoselle pitää muulla tavalla kertoa, mitä tulee tapahtumaaan. Se edistää hevosen turvallisuuden tunnetta ja hevosen turvallisuuden tunne edistää ihmisten käytännön turvallisuutta.

Älä sido hevosta kiinni ellet voi olla varma, että se suhtautuu toimenpiteeseen rennosti. Vetopaniikki yhdistettynä eläinlääkärin läsnäoloon voi kerrasta opettaa hevosta pelkäämään. Ota mielummin pitkä köysi, laita se kulkemaan kiinnisitomiskohdan ympäri (esimerkiksi renkaasta läpi) ja pidä köyden toinen pää kädessäsi. Näin pystyt antamaan köyden hieman liukua jos hevonen liikahtaa äkillisesti.

Hevonen ei näyttele vetopaniikkia ja se voi aiheuttaa vammoja. Älä kuitenkaan täysin myötää painetta pois, jos hevonen peruuttaa. Pidä pieni paine yllä ja löysää vasta, kun hevonen taas pysähtyy. Tätä kannattaa harjoitella jo ennen kuin eläinlääkäri on paikalla.

Kirjassani ”Toimiva hevonen – näin onnistut” kerron tarkemmin siedättämisestä, palkitsemisesta ja hevosen kouluttamisesta mm. eläinlääkärin kaveriksi. Kirjan painokset 1-3 on loppuunmyyty, mutta uusi painos tulee kesäkuun loppupuolella. Voit tehdä ennakkotilauksen verkkokaupassamme: https://holvi.com/shop/kuuranmaen/product/5faeefe050437041f9b01e4b880e6631/

riimu2

Kirjasta kirjoitettua! Kysy, vastaan livessä.

Hevosurheilussa oli pe 7.5. kirja-arvostelu! Sitä pääsee lukemaan hankkimalla lukuaikaa: https://hevosurheilu.edocker.com/

Horsemail haastatteli minua jo heti kirjan ilmestymispäivänä: https://horsemail.fi/2020/04/13/minna-tallbergin-opus-toimiva-hevonen-keskittyy-moderniin-hevostaitoon/

Kirjasta on tullut mitä hauskinta palautetta, otan mielelläni vastaan lisääkin. Myös jos olet löytänyt jonkun kirjoitus- tai asiavirheen, laita viestiä! Neljäskin painos näyttää olevan tulossa jossain vaiheessa, olen luvannut korjata virheet siihen.

Edit: Tein palautekyselyn, jossa pystyy myös antamaan palautetta ja kysellä kirjasta täysin nimettömästi.

Meillä on myös uusi modeemi, eli kolmas operaattori kokeilussa! Tästä intoutuneena pidän Kysy kirjasta -videoliven Facebookissa ja katson, olisiko suoriin webinaareihin vielä mahdollisuutta. Kaipaan nimittäin luentojen ja kurssien pitämistä jo ja minusta on hauskempaa olla edes virtuaalisesti samanaikaisesti ihmisten kanssa tekemisissä.

Joten: Heti, kun saan nämä kirjat postiin (säv: 99 bottles of beer on the wall – ”99 boxes of books on the floor, 99 boxes of books…”) päätän liven ajankohdan. Stay tuned.

Tähänastisia kysymyksiä suoraan lahosta muististani:

– Miksi et käyttänyt kustantajaa?

– Mikä oli aikaa vievintä? Mikä yllätti?

– Voisinko minäkin julkaista kirjan itse?

– Oletko saanut kirjasta tai sen koulutusohjeista negatiivista palautetta?

– Kauanko kesti kirjoittaa kirja?

– Voitteko kustantaa minunkin kirjani?

– Paljonko olet laittanut rahaa markkinointiin? Paljonko kirjan painaminen maksaa?

– Miksi kirjassa ei ole enemmän ratsastukseen liittyviä ohjeita?

– Tuleeko kirja e-kirjana / tuleeko kirja äänikirjana?

– Onko tämä ”painos loppu, odota” -juttu markkinointikeino?

Laittakaa lisää kysymyksiä, aihe on ihana!

Lisäinfoa kirjapostituksista

Hei taas! Muistan aina välillä että ai niin, onhan minulla tämä blogikin: Anteeksi! Facesivuja tulee päivitettyä useammin: https://www.facebook.com/hevostenkoulutus/

Lyhyt versio: Olen postittanut kirjoja pikkupaketteina (jaetaan suoraan kotiin, jos mahtuu luukusta/laatikkoon) nyt kolmesta eri paikasta. Joka erästä on jäänyt kirjautumatta järjestelmään 6-10 kpl. Yksi on löytynyt, muut hävinneet kuin tuhka tuuleen. Olen viikon ajan yrittänyt saada Postilta selvyyttä siihen, mitä minun pitäisi tehdä, jotta näin ei enää kävisi. Turhaan. Riippuen siitä, kenen kanssa puhuu, tulee aivan eri vastaukset.
Yhden asiakaspalvelun helmen mukaan Posti ei ota mitään vastuuta eikä ole korvausvelvollinen, koska kirjat eivät ole kirjautuneet heidän järjestelmään. Asia on vielä selvityksessä. Lähestymme tonnia menetetyissä postimaksuissa ja kirjoissa.

Joten: Koska Postin asiakaspalvelu voi kirkkain silmin noin väittää, päädyin nyt sitten siihen, että videoin koko postitustoimituksen. Jokaisen kuoren jokaisen lähetystunnuksen ja sitten sitä, miten laitetaan ne laatikkoon auton takakontissa ja kannetaan sisälle Postiin asti. Ihan kuin meillä ei olisi yhtään parempaa tekemistä.

Kirjat ovat siis tulossa. Tällä järjestelmällä postitamme noin 100 kirjaa päivässä joten hieman kärsivällisyyttä vielä. Posti lupaa toki nettisivuillaan a) toimittavansa kotimaan paketit perille ja b) pikkupaketit 1-2 päivässä paitsi haja-asutusalueella voi mennä pidempään (Postin mukaan Espoo on selvästi haja-asutusaluetta, koska yhden kirjan perille saapumisessa meni 3 viikkoa ja 4 päivää postituksesta).

Valitus ohi. Ihanaa, että on kevät.